Mainos

Lääkärit eivät tunnistaneet Lauran kipua − päätyi psykiatriselle osastolle

Lauran* elämä lähti sivuraiteille, kun hänen selkäkipuaan ei otettu todesta. Lääkärit määräsivät pilleriä toisen perään, jonka seurauksena Laura ajautui lääkekoukun kautta mielenterveystoimiston asiakkaaksi.

Laura oli kärsinyt selkäkivuista jo vuosikaudet, mutta ongelmat kärjistyivät jokunen vuosi sitten. Laura odotti kolmatta lastaan, kun hän joutui jäämään selkäkipujensa vuoksi sairauslomalle lähes koko raskausajaksi. Lapsi syntyi vuonna 2007, ja tilanne rauhoittui hieman.

Lapsen ollessa vuoden ikäinen vuonna 2008 Laura ajatteli palaavansa töihin. Nainen ehti olla töissä vajaat kolme kuukautta, kunnes selkä räsähti kunnolla ja alamäki alkoi.

Lääkärit eivät ottaneet tosissaan

Lääkärit eivät tunnistaneet kipua eivätkä ottaneet Lauraa tosissaan.

– Sain sairauslomia ja särkylääkkeitä. Yksi työterveyslääkärikin sanoi, että nyt pikkurouva menee kotiin ja rauhoittuu, ei mitään hätää, muistelee Laura.

Selkäsärky ei hellittänyt.

– Minulle sanottiin, ettei pitäisi niin paljon särkeä. Aloin käydä reumatologilla, usealla fysiatrilla, neurologeilla ja todella monella erikoislääkärillä. Tiedän paljon, mitä minulla ei ole, tuhahtaa Laura.

Jokainen lääkäri antoi uusia lääkkeitä tai nosti vanhojen annosta, mutta mitään lääkkeitä ei poistettu.

Lopulta Lauran selkä kuvattiin, ja hänen selässään havaittiin välilevyrappeuma.

Lääkkeet ajoivat Lauran lääkekierteeseen

– Lopputulos oli se, että vuoden 2009 loppupuolella olin henkisesti aivan loppu ja sekaisin lääkkeistä. Uusi työterveyslääkäri, jonka luona olin usein käynyt, sanoi että tilanne on niin vaikea, ettei hän voi tehdä muuta kuin tukea ja kuunnella, muistelee Laura.

– Hän sanoi, että viimeinen asia, jonka hän voi tehdä, on antaa lähete mielenterveystoimistoon.

Kun Laura miettii sairastumistaan ja lääketokkuraansa, hän muistaa nauraneensa paljon ja olleensa superiloinen kivuista huolimatta.

– Muistan työkaverin kysyneen, että mitä lääkettä sinä otat; sinulla on "hyvä lääkitys". Jotenkin sitä tsemppaa positiivisuutta niin kauan kuin vain mahdollista. Jossain vaiheessa tulee seinä vastaan, ja minulla se tapahtui onneksi, kun mielenterveystoimisto tuli mukaan kuvioihin.

Mielenterveystoimisto pelasti

Mielenterveystoimiston ovet avattuaan Laura sai vihdoin konkreettista apua. Samalla alkoi lääkkeiden aiheuttaman sekasotkun siivous.

– Mielenterveystoimistossa sanottiin, että tämä lääkitys on mieletön. Lääkitystäni alettiin purkaa, mutta minä itse olin jo aivan väsynyt, nauroin ja itkin samaan aikaan.

Laura pääsi kuntoutustutkimuspoliklinikalle, jonka asiakkaana hän sai lausuntoja eläkevakuutusyhtiöitä ja Kelaa varten. Poliklinikalta Laura lähetettiin muun muassa vapaaehtoisuuteen perustuvalle, yliopistollisen sairaalan psykiatrisella osastolle, jossa purettiin lääkitystä, sekä Kelan kuntoutukseen.

– Siellä katsottiin läpi lääkkeitä ja tarjottiin keskustelua, rauhaa ja hiljaisuutta. Minulle annettiin suositukset psykoterapiaan ja fysioterapiaan.

Lääkärin mukaan Lauralta löytyvät nyt selän välilevyrappeuma, krooninen päänsärky, aurallinen ja auraton migreeni sekä vaikeahko masennus, jossa oli aikaisemmin hypomaniajakso.

– Selässäni on ongelma, joka etenee toivottavasti hitaasti. Kroonistuneet kipuni ovat kovat. Nämä ongelmat eivät oikeuta minua mihinkään. Kelan sairauslomapäivät olen käyttänyt, mutta kun psyykkinen puoli on tullut mukaan, niiden perusteella olen oikeutettu kuntouttaviin toimenpiteisiin ja työeläkevakuutuksen tukitoimiin.

Leima on ainoa vaihtoehto

Laura ei haluaisi olla jälkiviisas, mutta silti menneisyys mietityttää.

– Kukaan ei voi ennustaa, mutta jos tähän olisi tartuttu aikaisemmin, kipu ei olisi välttämättä kroonisoitunut näin pahaksi. Ajauduin ylilääkitykseen, koska tilanteeseen ei tartuttu. Pää ei enää kestänyt lääkkeitä. Sitä kautta minusta tuli mielenterveyskuntoutuja.

Mielenterveystoimisto mahdollisti Lauran kuntoutuksen, mutta toisaalta reitti kuntoutukseen oli turhan rankka.

– Meillä kipupotilaat täytyy kaikki leimata mielenterveyspotilaiksi, jotta meidät saadaan avun ja tukien piiriin mukaan.

*Haastateltavan nimi on muutettu.

Kuvat: Colourbox

Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.