Kuka valvoo etujasi? Varo omaisten väärinkäytöksiä!

Ei ole yhdentekevää, kenet ihminen valtuuttaa hoitamaan asioitaan siinä vaiheessa, kun oma päätäntäkyky ei riitä. Valitettavasti edunvalvonnassa nousee aika ajoin väärinkäytöksiä pintaan.

Oman päätäntäkyvyn heikkeneminen voi tuntua pelottavalta tulevaisuudennäkymältä. Asialta ei ole silti syytä sulkea silmiä. Jokainen meistä vanhenee, mutta tulevaan voi varautua etukäteen.

− Ihmiset tekevät aika harvakseltaan testamentteja. Sitä tekemällä ei kuitenkaan kuole, eikä myöskään valtuutuksen kautta tule toimintakyvyttömäksi. Nämä on tarkoituskin tehdä hyvissä ajoin, oikeusaputoimen johtaja Liisa Vehmas muistuttaa.

Perinteisen edunvalvonnan vaihtoehtona on ollut vuodesta 2007 tarjolla edunvalvontavaltuutus, jolla ihminen voi määritellä toiveensa myös itseään koskevien henkilökohtaisten asioiden suhteen.

Sekä edunvalvojien että edunvalvontavaltuutettujen toimintaa valvoo maistraatti. Käytäntö on jälkimmäisille tietyiltä osin helpompi.

− Valtuutetun ei tarvitse tehdä toimistaan vuosittaista tiliä vaan vasta lopputili. Tämä voi hiukan huojentaa ihmisiä sen suhteen, ettei työ ole niin paljon näperrystä.

Väärinkäytöksiä tapahtuu

Kenelle tahansa on iso asia antaa kohtalonsa toisen ihmisen käsiin. Viranomaisen määräämä edunvalvoja on tarkan kontrollin alla. Väärinkäytöksiä kuitenkin tapahtuu aika ajoin.

− Ne ovat valitettavasti yleensä yksityisellä puolella, ja yleensä vielä omaisten toimesta. Sen vuoksi on todella vaativa asia miettiä, kenet omaksi edunvalvontavaltuutetukseen määrittää, Vehmas sanoo.

Edunvalvontavaltuutetun on muun muassa mahdollista käyttää rahaa kuten hän itse haluaa ja pitää tärkeänä.

− Olen kohdannut tapauksia, joissa edunvalvojaksi on määrätty sukulainen, joka on ryhtynyt säästämään kuluissa, koska hän on perinnössä seuraava saaja. On esimerkiksi säästetty asumisessa hakemalla mahdollisimman halpa asumismuoto, Vehmas pahoittelee.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Kuva: Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat