Mainos

Kotimaisilla pienyrittäjillä vaikeaa – "Käsityöläiset joutuvat siivousfirmoihin"

Muotoilukriitikko Kaj Kalin toivoo, että ihmiset käyttäisivät rahansa halpamaihin ulkoistettujen yritysten sijaan täysin kotimaisiin tuotantoihin. Metsien maana Suomella olisi hyvät mahdollisuudet pärjätä esimerkiksi kalusteteollisuudessa. Materiaaleja olisi opittava arvostamaan – haikara ei kanna niitä lähimpään markettiin.

Yli tuhat ihmistä kuoli, kun länsimaalaisillekin kauppaketjuille vaatteita valmistanut tekstiilitehdas romahti viime huhtikuussa Bangladeshissa.

Omistajien on epäilty komentaneen työntekijät töihin, vaikka rakennukseen oli ilmestynyt halkeamia muutamaa päivää ennen romahdusta. Onnettomuuden syyksi on arveltu neljän suuren generaattorin aiheuttamaa tärinää. Rakennus oli suunniteltu ostos- ja toimitiloiksi, ei tehtaaksi.

– Bangladeshin tapaus on järkyttävä. Eräs eloonjäänyt löydettiin ilmeisesti rukoushuoneesta – tehtaan ainoasta rauhallisesta tilasta, jossa voi edes joskus olla omissa ajatuksissaan. Kuluttajan vastuu suhteessa halpamaihin on kieltäytyä ostamasta sieltä tulevia tuotteita, Kaj Kalin toteaa.

Kalin vastustaa halpamaissa tehtyjä tavaroita sekä suomalaisten yritysten ulkoistamista esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan.

– Jos yritykset eivät menesty Suomessa sellaisinaan ja saa aikaan ulkomailla kaupaksi käyvää tuotantoa, niin silloin meidän asenteessamme ja koulutuksessamme – Kauppakorkeakoulussa, Hankenissa ja Aalto-yliopistossa –, on jotain tosi pahasti vialla. Ja niin minun mielestäni onkin.

Käsityöläiset joutuneet lopettamaan mätkyjen takia

– Pienenä maana Suomella olisi kaikki mahdollisuudet olla eksklusiivinen. Voisimme pitkän kasvukauden ansiosta tuottaa maailman maukkaimpia yrttejä tai huippuosaajien taidoilla tehdä Lontoon ja Pariisin catwalkeilla esiteltäviä haute couture -mallistoja.

Kalin harmittelee, ettei suomalaisia metsiäkään ole hyödynnetty tarpeeksi hyvin.

– Norja on onnistunut tekemään itsestään japanilaisten huippupuuseppien ja -sisustajien kulttimaan. Italian kalusteteollisuus puolestaan menestyy verkostoitumalla ja alihankintaketjuilla. Suomi ei ole pystynyt samaan, vaikka täällä kasvaa hyviä, kauniita ja kestäviä puulajeja.

Kalinin mielestä ainoa kasvun potentiaali Suomessa on perheyrityksissä.

– Italiassa useat menestyneet huonekaluyritykset ovat alkaneet siitä, kun isä on ensin taikonut jotain pellistä verstaassa tai äiti ommellut iltaisin keittiössä. Pikkuhiljaa naapurit ovat tulleet mukaan auttamaan. Suomessa tässä on onnistunut vain Aarikka.

– Valitettavasti yrittäminen on tehty Suomessa uskomattoman vaikeaksi. Yritysverotus on säädetty suuryrityksiä varten, pienyrityksiä ei suosita tippaakaan. Tunnen monia käsityöläisiä, jotka ovat joutuneet lopettamaan ja menemään siivousfirmoihin töihin, jotta voisivat maksaa verottajalle käsityöläisyyden takia saamansa mätkyt – verottaja kun ei ole uskonut, kuinka vähän he ovat ansainneet, vaan määrännyt lisää veroja päälle.

Haikarako kantaa tavarat markettiin?

Jos suomalaisten yritysten kärki saataisiin teräväksi ja erottuvaksi, ulkomaille voitaisiin alkaa myydä suurempia sarjoja.

– Perheyritysten liiton toimitusjohtajalla Matti Vanhasella on tässä paljon tehtävää, Kalin sanoo.

Jotta yritykset saisivat jalansijaa edes kotimaassa, ihmisten pitäisi oppia arvostamaan niiden käyttämiä materiaaleja.

– Nyt ihmiset eivät tunnista, mistä mikäkin on tehty. Itsekin kirjoitin varmaan ylioppilaaksi niin, etten olisi osannut tunnistaa tavallisia suomalaisia puulajeja, jos ne olisi näytetty laudankappaleina. Jo kouluihin pitäisi ottaa oppiaineeksi materiaali- ja tavaraoppi – nyt luullaan, että haikara vain kantaa tavarat lähimpään markettiin.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.