Joulusaunalla pitkät perinteet – ”Saunassa ei elämöity”

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon yli-intendentti Tapio Laaksonen kertoo joulusaunan olevan siirtymäriitti, jossa puhdistaudutaan ja siirrytään juhlatilaan. Sauna on ollut joulunvieton ensimmäinen vaihe. Maaseudulla sauna laitettiinkin lämpiämään jouluaattona jo hyvissä ajoin aamulla, sillä vanhat saunat, erityisesti savusaunat tarvitsevat pitkän lämmitysajan. Alkuiltapäivästä saunaan meneminen katkaisi arkisten töiden tekemisen.

Joulusaunassa käytiin myös kaupungeissa.

– Yleisissä saunoissa piti soveltaa saunomisen ajankohtaa saunojen aukiolojen mukaan. Monet saunoivatkin kaupungeissa sitten jo aatonaattona. Osa saunoista oli auki aattonakin, mutta silloinkin saunominen tapahtui huomattavasti aiemmin kuin tavallisena lauantaina, koska saunat menivät jo aikaisemmin kiinni.

Colourbox.com

Yleisen saunan perinteitä voi edelleen nähdä taloyhtiöissä, joissa lämmitetään joulusauna. Joulusaunaperinne oli hyvin merkittävä yhtenäiskulttuurin aikana aina 1900-luvun puoliväliin asti.

– Kaikkiaan joulusaunominen ei ole hävinnyt suomalaisesta joulusta. Tapojen kirjo on tietenkin laajentunut, eikä sauna kuulu enää ihan kaikkien tapoihin, Laaksonen sanoo.

Harrasta saunomista tonttua unohtamatta

Laaksonen kertoo joulusaunaan liittyvän pitkälti samat perinteet kuin saunomiseen muutenkin. Saunassa ei ole siirrytty ainoastaan arjesta juhlaan – esi-isillemme sauna oli merkittävä paikka senkin takia, että siellä synnyttiin ja siellä pestiin vainajat.

Tapoihin on kuulunut, että saunominen on tapahtunut hartaasti. Saunassa ei ole elämöity tai puhuttu kovalla äänellä. Saunatonttua ei myöskään ole sopinut unohtaa. Viimeiset löylyt on kuulunut jättää tontulle.

– Siitä on tietoa, että joulusaunan lauteille on tuotu olkia – samalla tavalla kuin tupaa on koristettu oljilla.

Sauna kuuluu myös arkeen

– Suomalaisilla saunominen on kuulunut joka juhlaan, normaaliin lauantaihinkin. Saunan kautta on siirrytty pyhän viettoon.

Saunomisen perinne Suomessa kulkeutuu ajalle ennen kristinuskoa – se on jäänyt omaksi erityispiirteekseen suomalaiseen kulttuuriin, mutta on ollut myös osa monien muidenkin maiden kulttuureita aiemmin.

Kuva: Colourbox