Mainos

Joulurauha julistetaan myös muualla kuin Turussa – tunnetko perinteen historian?

Joulurauhan julistaminen on yleiseurooppalainen kristillinen traditio, joka on ollut voimissaan Suomessa noin 1200-luvulta lähtien. Vuosisatojen aikana julistuksen sisältöä on muutettu vastaamaan vallitsevia yhteiskunnallisia ja poliittisia oloja, mutta julistuksen ydinsanoma on pysynyt samana: rauhoittaa kansa joulun viettoon.

Mitään tarkkaa dokumenttia siitä, milloin joulurauha olisi Suomessa ensi kertaa julistettu, ei ole, mutta joulurauhan julistamisen perinteen arvellaan saapuneen Suomeen kristinuskon mukana 1200-luvulla.

– Tämä varmastikin on vanhin edelleen Suomessa voimissaan oleva traditio, sanoo Suomen Rooman-instituutin johtaja Tuomas Heikkilä.

Julistuksessa neljä peruspointtia

Joulurauhan julistamisen perinne liittyy vahvasti kristinuskoon. Kirkon kannalta Jeesuksen syntymäjuhla on yksi vuoden suurimmista kohokohdista, josta haluttiin muistuttaa myös kansaa.

– Toisaalta maallinen valta ja kristillinen valta kulkivat vahvasti käsi kädessä. Julistuksella haluttiin muistuttaa kansalaisia suuresta juhlasta, jolloin tulee käyttäytyä kauniisti, Heikkilä kertoo.

Heikkilän mukaan julistus on kokenut muutoksia vuosisatojen aikana, mutta neljä peruskohtaa ovat pysyneet melko muuttumattomina.

Ensimmäisessä osassa kerrotaan joulun alkamisesta, toiseksi muistutetaan kunnioittamaan juhlaa arvokkaalla käytöksellä, kolmantena on uhkaus hyvän käytöksen rikkomisen seurauksista ja viimeisenä julistuksessa toivotetaan hyvää joulua.

Joulurauhan julistuksella oli myös pitkään, peräti vuoteen 1889 asti, oikeudellinen asema, jolloin joulurauhaa rikkonutta rankaistiin tavanomaista ankarammin.

– Tämä juontaa juurensa keskiajan hämäriin. Silloin tunnettiin noin 30 erillisrauhaa, jotka liittyivät esimerkiksi juhlapäiviin. Nykyisin meille on näistä tutuimpia juuri joulurauha ja kotirauha, ja joulurauha onkin ainoa juhlapäivärauha, joka meille on säilynyt, Heikkilä kertoo.

Turun asema peräisin historiasta

Joulurauhan julistus luetaan tänäkin päivänä jouluaattona Turussa Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon parvekkeella kello 12. Turun asema joulurauhan julistamisen asemapaikkana pohjautuu historiaan.

– Turku oli kirkollisessa ja taloudellisessa mielessä Ruotsin itäisen osan pääkaupunki. Oli siis luontevaa, että joulurauha julistettiin juuri sieltä.

– Toisaalta joulurahoja on julistettu ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa. Myös muissa keskiaikaisissa suomalaisissa kaupungeissa, kuten Porvoossa, tunnettiin varmastikin joulurauhan julistamisen perinne.

Nykyisin joulurauhaa julistetaan Turun ja Porvoon lisäksi muun muassa Raumalla, Porissa, Vantaalla ja Tampereella. Osasyynä joulurauhan julistamisen leviämiseen muihin kaupunkeihin on siis pikemminkin ikivanhan perinteen uudelleen elvyttäminen kuin uuden perinteen aloittaminen.

Julistuksen sisältö heijastanut vallitsevia oloja

Vasta 1900-luvulta lähtien on alettu pitämään tärkeänä sitä, että julistus luetaan samanlaisena vuodesta toiseen. Aikaisemmin julistukseen suhtauduttiin käytännönläheisemmin, ja julistusta päivitettiin vallitsevien olosuhteiden mukaan.

– Julistuksen kautta on voitu puuttua niihin ongelmiin, mitkä kulloinkin ovat olleet läsnä. Esimerkiksi 1600-luvulla korostettiin, että jouluna ei saa juopotella. 1800–1900-lukujen taitteessa siihen taas lisättiin nationalistista paatosta. Nämä olivat reaktioita vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen.

Esimerkiksi juuri tuolloin julistusseremoniaan lisätyt Maamme-laulu ja Porilaisten marssi ovat säilyneet osana julistusta näihin päiviin asti.

– Mielestäni on varsin mielenkiintoista, että sorroksi koettua venäläistämistä vastaan käytiin nimen omaan traditioiden kautta.

1990-luvulta lähtien julistuksessa on puolestaan korostettu yleiskristillistä ja humaania sanomaa.

Muutokset ovat kuitenkin olleet ilmeisen onnistuneita, kun tarkastelee joulurauhan julistamisen suosion kasvua. Tapahtuma on nykyisin Suomen toiseksi katsotuin tv-ohjelma heti itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen.

Joulu ei vain kristittyjen yksinoikeus

Tähän päivään mennessä joulurauhan julistus on muuttunut maallisempaan suuntaan. Heikkilä arvelee joulurauhan julistamisen olevan nykyisin monelle enemmän jouluun liittyvä perinne kuin uskonnollinen tapahtuma. 

– Eihän keskitalven juhla ole mikään kristittyjen yksinoikeus, vaan Suomessa vietettiin sydäntalven juhlaa jo ennen kuin kristinuskosta oltiin kuultukaan. Kristityt kopioivat paljon elementtejä pakanallisista sydäntalven juhlista omaan joulujuhlaansa. Eihän Raamatussakaan mainita Jeesuksen syntyneen keskellä talvea, vaan sen on vain todettu olevan sopiva juhlahetki.

– Tässä mielessä kehitys pois voimakkaasta kristillisyydestä on ollut mielestäni sopivaa.

Toisaalta Heikkilä uskoo joulurauhan julistamisen nykyisen arvon piilevän juuri pitkään jatkuneessa perinteessä, vaikka julistustapahtuma ei nykymuodossaan ole kovin vanha traditio.

– Suuri osa siitä, mitä koemme aina olleen mukana joulurauhan julistuksessa, on vain noin sata vuotta vanhaa. Kaikki se, mitä kuulemme aattona kello 12 ei suinkaan juonna juuriaan keskiajalta.

Joulurauhan julistus vuonna 2014

Katso videolta tunnelmia vuoden 2014 joulurauhan julistamistilaisuudesta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.