Mainos

Invalidin arki tyssää WC:ssä, bussissa ja kaupan kassalla

Pyörätuolilla liikkuvien ihmisten elämää hankaloittavat muun muassa puutteet asuinrakennuksissa, matalalattiaisten linja-autojen vähyys sekä teille kasaantuva lumi. Liikkumisesteiset tulisi muistaa paremmin rakentamisessa, sillä tulevaisuudessa heidän joukkoaan kasvattaa entisestään vanheneva väestö.

Miten pyörätuolilla liikkuvat ihmiset huomioidaan Suomessa, Invalidiliiton esteettömyysasiamies Harri Leivo?

– Vaatimuksia julkis- ja asuinrakentamista varten on asetettu maankäyttö- ja rakennuslaissa. Julkisissa rakennuksissa pyörätuolilla liikkuvia varten pitää olla ainakin hissi, mikäli kerroksia on enemmän kuin yksi, sekä esteetön sisäänkäynti ja WC-tila, Leivo sanoo.

– Lain hengen mukaan käymälöiden on oltava myös tosiasiallisesti käytettävissä. Joskus esimerkiksi hotellien kokoustiloista joutuu lähtemään hissillä kauas toiselle puolelle rakennusta etsimään inva-WC:tä, Leivo huomauttaa.

Yleisesti ottaen liikuntarajoitteisten asiat ovat julkisissa rakennuksissa Leivon mielestä hyvin.

– Varsinkin uusissa rakennuksissa lakia seurataan ja esteettömyyttä parannetaan muun muassa sijoittamalla saattoliikenne eli julkisten kulkuvälineiden pysähdyspaikat sisäänkäynnin lähelle.

Lievennys laissa hankaloittaa

Entä sitten asuintalot?

– Asuinkerrostaloihin laki velvoittaa rakentamaan esteettömän sisäänkäynnin, pyörätuoli- ja rollaattorikäyttöön soveltuvan kylpyhuoneen, ulottuvissa olevat talo- ja irtainvarastot sekä hissin, jos kerroksia on vähintään kolme, Leivo sanoo.

Pientalorakentamisessa velvoitteita on vähemmän.

– Pientaloja eivät koske juuri mitkään esteettömyysmääräykset. Oikeastaan ainut vaatimus niitä kohtaan on esteetön sisäänkäynti sekä sinne kulkeva reitti autopaikalta ja tontin rajalta. Lakiin on kuitenkin lisätty lievennys: "esteetön sisäänkäynti, jos se maaston muodot ja korkeuserot huomioiden on mahdollista". Tämän maininnan takia omakotitalot eivät lähes koskaan sovellu pyörätuolilla liikkuville ilman muutostöitä, Leivo sanoo.

Lumivalleista ei pääse yli

Yhtenä pahimpana pyörätuolin käyttäjiä koskettavana ongelmana Leivo pitää suomalaisen asuntokannan vanhuutta.

– Vanhoihin rakennuksiin ei ole esteettömiä sisäänkäyntejä, niistä puuttuu hissejä ja kylpyhuoneet ovat liian pienet. Koska rakennuskanta uusiutuu hitaasti, tarvittaisiin enemmän korjausrakentamista.

Julkisessa liikenteessäkin on parantamisen varaa.

– Matalalattiaisia linja-autoja liikennöi vain suurimpien kaupunkien lähiliikenteessä. Kuntien enemmistössä niitä on liian vähän tai ei ollenkaan. Kaukoliikenteen linja-autoissa matalalattiaiset vaihtoehdot puuttuvat niin ikään täysin. Tämä on ongelma, sillä vaikka Pendolinoissa on hissit ja Intercity-junat ovat matalalattiaisia, rautateitse ei pääse joka paikkaan.

– Myös ulkotilojen talvikunnossapito aiheuttaa joka vuosi toistuvan ja pitkäkestoisen ongelman. Vaikka tiet olisi sinänsä hyvin aurattu, liikuntavammaisen matka tyssää niiden reunustoille muodostuneisiin tai kasattuihin lumivalleihin. Niistä ei vain pääse ohi, tai pikemminkin ylitse, Leivo sanoo.

Sirumaksulaitteisiin ei yletytä

Viime aikoina apuvälineitä käyttäen liikkuvat ovat kohdanneet myös uusia esteitä.

– Kun muun muassa Kela-konttorit ja terveysasemat ovat muuttaneet kauppakeskuksiin, joiden parkkipaikkoja hallinnoivat yksityiset pysäköinninvalvontafirmat, invaparkkipaikoista julkisten palveluiden äärellä on tullut maksullisia. Kuitenkin lain hengen mukaan julkisten palveluiden yhteydessä pitäisi olla esteettömät ja maksuttomat invaparkkipaikat. Monet liikkumisesteiset eivät pysty käyttämään julkista liikennettä. Pysäköintimaksuautomaatitkin ovat hankalia pyörätuolilla liikkuville.

– Valituksia tulee myös kauppojen kiinteistä sirumaksulaitteista, joita pyörätuolissa istuva ei ylety näpyttelemään. Näiden laitteiden tulisi olla mieluummin langattomia tai johdollisia.

Leivo huomauttaa, että liikkumis- ja toimimisesteisten ihmisten määrä kasvaa koko ajan.

– Se johtuu väestön vanhenemisesta. Iäkkäille tulee samankaltaisia toimintarajoitteita kuin vammaisilla on: liikkuminen, tasapaino, voima, näkö ja kuulo heikkenevät. Monet joutuvat turvautumaan keppiin tai rollaattoriin. Tämä aiheuttaa yhtä lailla vaatimuksia rakennetulle ympäristölle.

Maaliskuussa 2013 hallitus esitti asuntopoliittisessa paketissaan esteettömyysmääräysten heikentämistä. Invalidiliitto yhdessä 12 muun järjestön kanssa vastustaa suunnitelmaa. Heidän mukaansa se rikkoo YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta sekä Suomen maankäyttö- ja rakennuslakia.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.