Mainos

Hanna Kaskinen vaihtoi alaa Nokia-pomosta sairaanhoitajaksi

Edellisessä elämässään, niin kuin Hanna Kaskinen sitä itse kutsuu, hän oli talouspomona Nokialla. Muhkea tilipussi vaihtui sairaanhoitajan työhön ja elämän realismiin.

−Jouduin kiertämään entisessä työssäni paljon maailmaa ja tunsin, että halusin vaikuttaa muullakin tavalla kuin aina vain puhumalla, Hanna Kaskinen kertoi vieraillessaan Studio55.fi-ohjelmassa.

Hän tajusi, että halusi lähteä tekemään kehitysyhteistyötä. Vielä piti miettiä, lähteäkö ekonomin roolissa pyörittelemään papereita, vai lähtisikö hän työskentelemään ruohonjuuritasolla. Pikkuhiljaa syntyi päätös opiskella sairaanhoitajaksi.

Muhkea palkkapussi vaihtui sairaanhoitajan palkkaan

Kaskinen valmistui muutama vuosi sitten sairaanhoitajaksi. Moni on ihmetellyt, kuinka hän suostui luopumaan johtajan palkastaan.

−Tienasin Nokialla sen verran hyvin, että olin jo maksanut vanhat opinto- ja asuntolainani. En tarvinnut enää lisää, hän kertoo, mutta myöntää silloin tällöin tuntevansa pienen kateudenpistoksen huomatessaan, mitä kaikkea taloudellista hyvää hänen entisillä kollegoillaan on.

Yllättävintä, mitä Kaskinen on ammatinvaihdoksensa myötä oppinut, on se että niin sanottu hyvinvointiyhteiskuntamme ei kohtelekaan kaikkia jäseniään tasapuolisesti. Varsinkin ambulanssissa työskennellessään hän on nähnyt sellaista surullista elämän realismia, mitä ei tiennyt Suomesta löytyvän.

− Olen aina ollut huono tuomitsemaan, mutta aikaisemmin minulla ei ole ollut perusteluita puolustaakaan esimerkiksi narkomaaneja. Nyt kun olen nähnyt, millaisissa oloissa niin monet lapset kasvavat, en ihmettele yhtään, että ihmisillä on paljon ongelmia, Kaskinen sanoo.

− Enää ei tulisi mieleenikään ihmetellä kenenkään kohdalla, että miten tuokin on itsensä noin huonoon kuntoon päästänyt.

Kaskinen arvelee, että päättäjät eivät oikeasti edes tiedä, kuinka huonosti monilla menee. Hehän ovat itse pääsääntöisesti kasvaneet hyvissä olosuhteissa. Hän pohtii, mitä vaikutuksia olisi, jos vaikka jokaisen päättäjän isä tai äiti laitettaisiin vähäksi aikaa pitkäaikaisosastolle, jossa ainoat hoitotoimenpiteet, joihin henkilökunnalla riittää aika, on pumpata vanhukset täyteen lääkkeitä.

Työn vastuullisuus yllätti

− Auroran infektio-osasto, Ambulanssi, ensiapu, Marian sairaalan päivystys, luettelee Kaskinen paikkoja missä on ehtinyt jo tehdä töitä.

Toisaalta työ on myös pelottavaa. Kaskinen myöntää luulleensa ennen, että sairaanhoitaja on lääkärin jatke, jolla ei oikeastaan ole muuta vastuuta kuin toteuttaa lääkärin määräykset. Totuus onkin osoittautunut aivan toisenlaiseksi, ja se pelottaa.

− Toivottavasti se pelko ei hälvene koskaan, Kaskinen sanoo.

Kaskinen haaveilee nyt siitä, että voisi jonakin päivänä yhdistää sekä uudet ruohonjuuritason taitonsa että pomon uralla kehittyneet organisointikykynsä. Käytännössä tämä tarkoittaisi kehitysyhteistyön tekemistä jossakin päin maailmaa.

− Tämä kuulostaa raa'alta, mutta tulisin varmaan hulluksi, jos olisin sairaanhoitajana Suomessa seuraavat 20 vuotta, hän toteaa ja pohtii, että hänellä on kehittäjäluonne, joka ei pysty jämähtämään paikoilleen, samoihin töihin.

Studio55/Elina Rantalainen

Klikkaa kuvaa ja katso Hanna Kaskisen haastattelu Studio55:ssä viime syksyltä!

Keskustelu jatkui radio-ohjelmassa, jonka pääset kuuntelemaan

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.