Emeritusprofessori: Totuus Suomen vankileireistä vihdoin julki

Myllymäen mukaan nyt jos koskaan on aika ottaa kurileirit parrasvaloihin. Jatkosodan asemavaiheesta on nyt kulunut 70 vuotta ja vuonna 2014 saman verran aikaa on kulunut jatkosodan loppumisesta. Hän itse aikoo julkaista siihen mennessä kirjan jatkosodan aikaisista kurileireistä.

– Suomen jatkosodan historiassa on valkoisia aukkoja, jotka ovat rankalla tavalla tulleet esiin ja tulevat esiin myös työn alla olevassa kirjassa. Aika on nyt. Kansakunnan pitää pystyä käsittelemään myös sankarillisen puolustusvoiton ja itsenäisyyden säilyttämisen varjopuolet. Kaikkea pahaa tapahtui. Ihmisarvo unohdettiin. Se on osittain ymmärrettävää koska viha oli niin kauheaa, mutta siinä sekoitettiin viha valtiota kohtaan ja viha avuttomia vankeja kohtaan. Olen varma että 2014 tulee asiasta useita teoksia.

Riitasensuo julmuuksien keskus

– Minulla on kurileireistä valtavasti faktatietoa Vihan ja rakkauden päivät -romaanini kirjoittamisen ajoilta. Isäni oli hyvin pahamaineisella Riitasensuon leirillä. Ajattelin kirjoittaa jatkosodan aikaisten kurileirien historian, ja olen siinä jo pitkällä.

– Riitasensuosta on jo tehty dokumenttia ja yksi kirjakin on kirjoitettu. Vaikka se oli julmuudessaan poikkeuksellinen, niin uusien tietojen valossa ei kuitenkaan mitenkään ainutkertainen.

– Esimerkiksi rintamienalaisten sotavankikomppanioiden luutnantti Eero Nero syyllistyi hurjiin sotavankisurmiin. Olosuhteet vuonna 1941-42 olivat joka paikassa kaameat, kun maassa oli ylipäätään pula ruoasta ja kaikkea säännösteltiin.

– Riitasensuolla kuoli valtavasti ihmisiä sairauksiin, jonka päälle tuli hirveä kuri ja rääkkääminen. Mieletöntä. Leiri lopetettiinkin nopeasti. Se toimi kurileirinä vain muutaman kuukauden, jonka jälkeen ylempi sotavankijohto teki nopeat johtopäätökset.

– Leiri siirrettiin Vaasan Mustasaareen, suoalueelta kulttuurimaisemaan. Tällä tavalla isänikin päätyi Pohjanmaalle.

Keskustelu lisääntynyt

Myllymäen mukaan taannoinen Jäämarssi-dokumentti herätti ihmiset puhumaan jatkosodan julmuuksista. Keskustelua on käyty niin tiede- kuin sanomalehtien sivuilla, Internetissä sekä kotona.

– Miksi sotien kiiltokuvavaihe kesti niin kauan ja miksi teimme itsestämme jotenkin virheistä vapaita sankareita?

– Antti Kujalan vankisurmista kertova kirja on ollut tärkeä päänavaus. Vääryyksiä on turha yrittää enää salata ja vähätellä. Ei niillä toisaalta pidä mässäilläkään. Kieltää niitä ei kuitenkaan saa.

Studio55.fi/Pekka Torvinen

Kuva Colourbox