Mainos

Asiantuntija listaa: Nämä ovat asuntojen yleisimmät ongelmapesäkkeet

Homeongelmien ja rakennusvaurioiden seuraukset ovat tulleet tänä päivänä näkyvämmin esiin. Asumisterveysliitto AsTe ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö käy pala palalta läpi, missä asuntojen yleisimmät ongelmapesäkkeet sijaitsevat.

Pohja

Kun puhutaan matalaperustaisesta rakennuksesta, kyseessä voi olla maavarainen reunavahvistettu kantava laatta, jonka ulkokehälle on rakennettu valesokkeli. Se voidaan perustaa myös anturoiden varaan. Talon puurakenne lähtee valesokkelin sisäpuolelta ylöspäin.

Tähän kohtaan sijoittuu ensimmäinen ongelma.

− Salaojat on jätetty pois pääosin uskomustietoon perustuen. Tärkeys on selvitetty potkimalla kengänkärjellä hiekkaa ja arvioitu siten hiekan rakeisuutta. Useasti ei ole tehty hiekasta rakeisuusanalyysiä tai muutakaan seulontatutkimusta. Perustusrakenteet on vaan heitetty asemaansa varmistamatta, mikä salaojan lopullinen tehtävä ylipäätään on, Hannele Rämö kuvaa.

Näissä taloissa perustukset ovat niin syvällä, että puurakenne jää ympäröivää maanpintaa alemmas. Kun kyseessä on rakennuksen perustus, jossa ei ole salaojia tai ne ovat väärässä korkeusasemassa, rakennus imee vettä kuin itsekasteleva kukkaruukku.

− Perustus on rakennuksen pyhä osa, jossa ei soisi sössittävän. Perustussuunnittelussa ja rakentamisessa sekä salaojien asentamisessa kannattaa luottaa oikeisiin asiantuntijoihin.

Ulkoseinän ilmanvaihto

Seuraavaksi katse siirtyy seinärakennetta ylöspäin. On tavallista, että vaikka suunnitelmissa on joku ilmaraon tapainen, sitä ei käytännössä toteuteta. Näin rakennuksen ulkoseinän ilmanvaihto unohtuu.

Toinen yleinen virhe on, ettei lattiabetonilaattojen anneta kuivua riittävästi.

− Pinnoille vedetään liimat ja lattian pintarakennusmateriaalit, jolloin kosteus jää betonimassaan, ajautuu ulkoseinää kohti ja vaurioittaa sitä entisestään. Ja kun ulkoseinärakenteessa ei ole toimivaa ilmanvaihtoa, homepommi alaosassa on valmis, Rämö kuvaa tapahtumaketjua.

Pahimpia selvitettäviä tapauksia ovat niin sanotut hajutalot. Rakennus alkaa haista, mutta siellä ei ole mitään silmällä havaittavaa nähtävissä.

− Se on kyllä selvittäjän painajainen ja kosolti asiantuntijuutta vaativa tehtävä. Useimmiten nämä talot ovat sellaisia, joissa on betonilaatta, pehmeä lämmöneriste (mineraalivilla) suoraan sen päällä ja puulattia.

− Puhutaan niin sanotuista puukoolatuista lattiarakenteista. Ne alkavat useimmiten haista, ja syy on usein alhaaltapäin noussut kosteus. Kyse ei välttämättä ole virtaavista vesistä. Ne ovat pahimpia hajutaloja.

Yläpohja

Talon yläpohjan eli vintin suhteen suurin ongelma on se, että rakentaja asentaa kelvottomasti yläpohjan höyryn sulun ja liian vähän lämmöneristettä. Seurauksena lämpö vuotaa eristeiden läpi yläpohjaan ja kosteus tiivistyy yläpuolisiin vesikattorakenteisiin.

Toinen tavanomainen virhe, joka tulee yhä vastaan jopa uusissa rakennuksissa, on viemärin tuuletusputken päättäminen yläpohjaan. Kun asunnossa ei ole myöskään kunnollista ilmanvaihtoa, asunnossa on alipainetta ja höyrynsulut ovat puutteelliset, yläpohjassa pesii mikrobi poikineen.

− Jokainen voi kuvitella mielessään, mitä tapahtuu, kun kunnan suureen jätevesiverkostoon johtava viemärin tuuletusputki on kaiken aikaa auki yläpohjatilaan. Kuka haluaa koko kunnan viemäriverkoston kaasut omaan sisäilmaan?

Viemärin tuuletusputki pitää siis aina viedä vesikatteen yläpuolelle. Yläpohjaan eli vinttitilaan ei saa päättää ensimmäistäkään ilmanvaihtoputkea.

− Kun putket viedään vesikatteen yläpuolelle ulkoilmaan, on ne hyvä eristää ja asentaa tuulihattu päähän, etteivät pikkulinnut ja muut pääse niihin, Rämö lisää.

Ilmanvaihto

Rämön mukaan suuri osa ihmisistä olettaa, että tuuletusikkuna tai tuuletusluukku on osa ilmanvaihtojärjestelmää. Näin ei ole. Tuuletusluukku on tarkoitettu asunnon nopeaan tuuletukseen ristivedon aikaansaamiseksi.

Oikeaoppinen ilmanvaihto tapahtuu joko täysin hallittuna koneellisesti tai koneellisella poistolla ja korvausilmaventtiilien kautta.

− Olen nähnyt 1970-luvun energiakriisin aikaisia asuntohallituksen ohjeita, joissa annettiin ohje tukkia venttiilit villahousuilla! Se oli tuhoisaa sekä rakennuksen vaipalle, ulko-osille että ihmisten terveydelle, Rämö päivittelee.

Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa ilmamäärä, minkä iv-kone ottaa sisään, poistuu hallitusti myös ulos. Asunnoissa tulee olla aina pieni alipaine. Ilmanvaihtojen säätämiset on oikeasti syytä jättää iv-alan ammattilaiselle.

− Ilmalämpöpumppu ei välttämättä tuo raikasta ilmaa sisään vaan pyörittää samaa ilmaa sisällä. Ilmalämpöpumpuista kannattaa varmentua tuottavatko ne sisäilmaan otsonia. Otsoni saattaa pahentaa hengityselinsairaiden oireilua, Rämö lisää.

Läpiviennit ja tiivistykset

Naapurihuoneistojen hajujen tunkeutuminen omaan kotiin on monelle kerrostaloasujalle tuttua. Rämö toteaa, ettei haju todellisuudessa kirjaimellisesti tunkeudu mihinkään. Ongelmana on puutteellinen korvausilman saanti huoneistossa, johon haju tulee.

− Tämä kertoo siitä, että läpiviennit ovat epätiiviit ja tiivistykset huonot, jolloin hajut tulevat sisään rakenteiden epätiiviyden kautta. Asunnossa ei ole myöskään toimivaa korvausilmaa.

Esimerkiksi nenään pistävä viemärin haju voi johtua puutteellisista läpivienneistä viemärijärjestelmään. Rämö kehottaa kurkistamaan ensimmäisenä käsienpesualtaan alle.

− Viemärin poistoputken tiivistävä o-rengas on saattanut murentua putken sisälle. Tai sitten putki on liian lyhyt ja tiiviste on kovettunut, jolloin välistä pääsee viemärihajut huoneilmaan.

− Jos vessan istuin liikkuu, istuimen tiiviys viemäriputkeen on heikennyt, ja sieltä tulee hajua. Tarkista myös keittiön jätevesiviemäriputken tiiviys. Vesilukot on sellaisia osia, joita tulee säännöllisesti myös pestä, Rämö neuvoo.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.