Mainos

Asiantuntija: Haitin tulevaisuus ei näytä valoisalta

Kirurgi Jorma Salmela palasi vastikään työkomennukselta Haitista. Studio55.fi selvitti, mikä on ammattilaisen näkemys maanjäristyksen runteleman maan tämänhetkisestä tilanteesta.

Kirurgi ja kansainvälisen terveydenhuollon asiantuntija Jorma Salmela on työskennellyt vaativissa olosuhteissa kriisialueilla ympäri maailmaa. Haitin komennukselle hän lähti puoli vuotta maanjäristyksen jälkeen, ja hänen komennuksensa päättyi 2. marraskuuta.

Salmela selvittää alkuun, että luonnonkatastrofeissa, kuten Haitin tapauksessa, kiireellisen kirurgisen avun tarve kestää keskimäärin 3−4 kuukautta. Sodissa (man made disasters) kiireellisen hoidon tarve riippuu siitä, miten kauan aseellinen konflikti jatkuu.

− Minun aikanani meidän kenttäsairaalassa ei ollut enää yhtään suoraan maanjäristykseen liittyvää kirurgista potilasta.Potilaamme olivat tyypillisiä sekasortoisen maan kiireellistä kirurgista hoitoa tarvitsevia: akuuttia vatsaa, liikennetapaturmia, puukotettuja, ammuttuja, raiskattuja ja keisarinleikkausta tarvitsevia raskaana olevia naisia.

− Haitihan on hyvin rikollinen maa. Siellä ryöstöt ja raiskaukset ovat lähes päivittäisiä ja aseelliset jengit ottavat väkivalloin haluamansa, Salmela kertoo.

Vaikea tilanne

Salmela toivoo ihmisten ymmärtävän, että avuntarve jatkuu myös välittömän kriisitilanteen jälkeen; Haitin tapauksessa vielä pitkään.

Kyseessä on koko läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, jonka terveydenhuolto ja infrastruktuuri eivät toimineet kunnolla edes ennen tuhoisaa luonnonkatastrofia.

− YK:n yksi määrittelykriteeri liittyy siihen, miten perushygienia eli viemäröinti, jätehuolto ja puhtaan veden saanti hoidetaan. Jo ennen maanjäristystä muut kehitysmaat olivat edistyneet tällä saralla viimeisen 20 vuoden aikana. Haitissa kehitys on mennyt taaksepäin, Salmela sanoo.

Haitin tilanne on kaikkinensa vaikea. Maanjäristyksessä noin 230 000 ihmistä menetti henkensä ja kolmisen miljoonaa kotinsa. Tällä hetkellä lähes 1,5 miljoonaa ihmistä asuu tilapäissä suojissa: teltoissa ja itsekyhätyissä hökkeleissä.

Maassa ei ole toimivaa keskushallintoa tai paikallishallintoa eikä puolustusvoimia. Heikot poliisivoimat ovat korruptoituneet.

− Eri arvioiden mukaan pelkästään maanjäristystuhojen korjaaminen vie vuosikausia. Koleraa on viime aikoina ehkä hieman liioiteltu, sillä kaikki, mitä on tapahtunut maanjäristyksen aikaan, on merkityksellisempää.

Miten Haitin käy?

Monia katastrofeja ympäri maailmaa kokenut Salmela ei näe Haitin tulevaisuutta kovin valoisana.

− On ehkä väärin sanoa, että tilanne on toivoton. Mutta oman kokemukseni pohjalta verrattuna moniin muihin maihin, kyllä Haiti näyttää toivottomimmalta.

Salmela korostaa, että maan nostaminen raunioista edellyttää avointa ja vilpitöntä yhteistyötä monien eri tahojen toimesta. Ensi sijassa vastuussa ovat maan omat ihmiset ja heidän valitsemansa keskus- ja paikallishallinon viranomaiset.

− Monissa kehitysmaissa korruptio on osa jokapäiväistä elämää. Tämä on varmasti ongelma, johon kenelläkään ei ole oikein hyvää ratkaisua, Salmela pohtii.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.