Armoton takaa-ajo jatkosodassa – Venäläiset riisuivat ja silpoivat lotan tielle

Kun venäläiset hyökkäsivät jatkosodassa suomalaisten lomille menijöiden kimppuun, kuolleiden sotilaiden ryöstämisen lisäksi riisuttiin ja silvottiin lotta. Siitä alkoi armoton takaa-ajo.

Jatkosodassa Rukajärvellä palvelleilla miehillä ja naisilla oli edessään vaarallinen matka, kun he lähtivät kotilomilleen.

– Rukajärveltä mentiin kuorma-autolla Lieksaan 230 kilometrin päähän. Kyseisellä tieosuudella Muujärven kylän itä- ja länsipuolella venäläiset partisaanit puolestaan usein odottivat tien varressa ja avasivat tulen suomalaisten ilmestyessä näköpiiriin. Heidän tavoitteenaan oli tehdä mahdollisimman paljon tuhoa tai ottaa vankeja, sotakirjailija Esa Sirén kertoo.

Eräänä kesäpäivänä venäläiset iskivät jälleen lomakolonnan kimppuun.

– Keula-auton hytissä istui myös lotta. Kun auto osui venäläisten kohdalle, venäläiset avasivat tulen. Siinä kuoli 11 ihmistä – lotta mukaan lukien.

– Vain yksi ainut suomalainen selvisi hengissä. Hän pääsi vieläpä karkuun.

Riisuttu ja silvottu lotta tiellä

Karkuun päässyt suomalainen ehätti pysäyttämään Lieksan suunnasta Rukajärvelle matkalla olleet lähes 100 autoa.

Suomalaisilta kesti hetken hiipiä tapahtumapaikalle.

– Sinne päästessään he totesivat, että sotilailta oli ryöstetty kellot, puukot ja vaatteita. Venäläiset käyttivät niitä esiintyäkseen suomalaisina, Sirén kertoo.

Kaikkein kamalin löytö oli kuitenkin vielä törkeämpi.

– Tiellä makasi puoliksi alasti riisuttu lotta, joka oli silvottu pistimellä. Törkeä teko kavahdutti koko 14. divisioonan. Paikalle saapunut päällikkö Raappana lähetti heti parhaat miehet syyllisten perään.

– Vaikka sodassa tapettiin, tällaista tekoa ei sielläkään hyväksytty.

Armoton takaa-ajo

Suomalaiset aloittivat armottoman takaa-ajon.

– Myöhemmin selvisi, että linjojen läpi oli tullut noin 300 henkilön partisaanijoukkue. Sen jäsenet olivat hajaantuneet eri puolille Rukajärveä. Heitä yritettiin saada kiinni kaikin keinoin, Sirén sanoo.

Venäläisiä mentiin väijymään Tsirkka-Kemijoen varrelle.

– Suomalaiset tiesivät, että venäläiset eivät pääsisi kotiinsa kuin ylittämällä sen.

Sen, miten takaa-ajossa lopulta kävi, Sirén paljastaa kirjassaan Rukajärven korpisissit.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Lue myös:

    Uusimmat