Mainos

30 ihmisen yhteisössä asuva Jaana: Tällaista on kommuunielämä nykypäivän Suomessa

Pärjäisitkö sinä osana yhteisöä, jossa 30 ihmistä jakaa sulassa sovussa asuintilat, arjen askareet ja ekologisen elämäntavan? Jaanalle Keuruun Ekokylästä on sukeutunut kahdeksassa vuodessa sekä koti että elämäntapa.

50 hehtaarin laajuinen maatila värittää maiseman jylhän metsän kupeessa Keuruulla, Keski-Suomen maakunnassa. Äkkiseltään vilkaisemalla ei arvaa, että kartanomaisen pihamiljöön taakse kätkeytyy erikoislaatuinen, yhteensä 30 ihmisen muodostama yhteisö.

Keuruun Ekokylän asukkaiden tavoitteena on luoda yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen kyläyhteisö ja mahdollisimman omavarainen paikallistalous. Lisäksi maatilaa kehitetään jatkuvasti kestävän elämäntavan oppimispaikkana.

Jaana ehti seurata sivusta Ekokylän kehitystä aina perustamisvuodesta 1997. Kahdeksan vuotta sitten tuolloin 7-vuotiaan pojan yksinhuoltaja pakkasi tavaransa ja liittyi yhteisöön.

− Kaipasin aikuisia sekä turvallista ympäristöä lapselle. Halusin olla maalla. Myös ekologiset asiat ovat aina kiinnostaneet, olen ympäristökasvatuksen kouluttaja.

Päätöksen kruunasi pieni kyläkoulu juuri opintielle astuvan pojan tarpeisiin.

Tilaa riittää

Seitsemän Ekokylässä viettämänsä vuoden myötä Jaana on löytänyt itselleen sopivan tavan elää ympäristöä ja muita ihmisiä kunnioittaen. Tilavat puitteet − lähes 30 rakennusta, 25 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa sekä 17 hehtaaria metsää − tarjoavat elämäntavalle toimivat raamit.

Rakennuksista neljä on muokattu asuintaloiksi. Tarjolla on sekä perheasuntoja että solutyyppistä asumista.

− Kukin voi valita, minkälaisen asumismuodon haluaa. On yhteisöllistä elämää, mutta myös mahdollisuus olla omissa oloissaan. Meillä on ollut monenlaisia kausia; on asuttu sekä solutyyppisesti että perheasunnossa, Jaana kertoo.

Yhdessä tehden

Jokainen asukas vastaa itse omasta toimeentulostaan. Osa käy kylän ulkopuolella töissä, jotkut työskentelevät kodistaan käsin, muutamat ovat jo eläkkeellä.

Ekokylän arjen toiminnoista vastuussa ovat kaikki. Asukkaat siivoavat, laittavat ruokaa, korjaavat rakennuksia sekä hoitavat kasvimaata ja luomupuutarhaa porukalla. Ekologisuus ei tarkoita automaattisesti nykyajan mukavuuksista luopumista.

− Ekologisuus näkyy siinä, että meillä on yhteiset televisiot ja pyykkikoneet, teemme yhteiskeittiössä ruokaa ja käytämme kimppakyytejä. Puutarhatuotteiden osalta olemme aika omavaraisia, ja ruoka on kasvispainotteista, Jaana kuvaa.

Alkuaikojen öljylämmitys on vaihtunut hake-lämmitykseen, joka täydentyy pelleteillä, aurinkopaneeleilla ja -keräimellä sekä ulkopuolelta ostettavalla tuulienergialla.

Erimielisyydet ratkaistaan puhumalla

Vaikka arvomaailma yhdistää ekokyläläisiä, 30 ihmisen kirjoon mahtuu monenlaista persoonaa. Jaana myöntää, että alkuaikoina yhteiselo oli hetkittäin jopa myrskyisää. Tänä päivänä asiat sujuvat; kiitos yhteisten käytäntöjen, joihin kaikki sitoutuvat.

Maanantaikokouksissa käydään läpi työasiat. Torstain tunnepalavereissa vaihdetaan kuulumisia syvemmällä tasolla. Ristiriidat ratkotaan piirimenetelmällä.

− Jos on joku konflikti, kuka vain voi kutsua koko yhteisön koolle, ja jokainen saa kertoa oman näkemyksensä. Asioista selvitään keskustelemalla.

Yhtä tärkeää on kuunnella toista ihmistä. Asukkaat ovat saaneet vuorovaikutukseen jopa koulutusta.

− Toiveet ja halut voivat olla toisella vähän erilaiset. Voi olla, että joku on tottunut vähän jyrkästikin ilmaisemaan itseään. Yhteiselämä kuitenkin hioo pahimpia särmiä pois.

Asukkaaksi koeajan kautta

Jaana vakuuttaa, että yhteiselo toisilleen ennalta tuntemattomien ihmisten kesken toimii, kun jokainen sitoutuu yhteisiin sääntöihin. Sopeutumista edesauttaa osaltaan se, että Ekokylään pääsee asukkaaksi vasta koeajan jälkeen.

− Ihmiset, jotka kokevat, ettei tämä suju heiltä, huomaavat koeasumisaikojen aikana sen. Meillä on todella sosiaalisia ihmisiä ja aika erakkoluonteisiakin. Kyllä jokainen löytää oman tapansa elää.

Jaana ehti itse viettää välissä vuoden kaupungissa; vain huomatakseen, että veri vetää takaisin kylään.

− Sen vuoden aikana opiskelin, ja asuimme keskustassa. Poikanikin totesi, ettei kaupunki ole meitä varten, Jaana nauraa.

Kuvat: Seija Virnes-Rytkönen ja Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.