Onko huntu vapaaehtoinen valinta vai pakollinen paha?
Maahanmuuttajanaisten auttaja näkee, ettei hunnuttautuminen ole aina naisen vilpitön tahto. Kuvituskuva. |
Musliminaisten hunnut ovat tulleet osaksi Euroopankin katukuvaa. Huntu nähdään länsimaissa usein symbolina naisten alistamiselle islamilaisessa kulttuurissa, ja toisaalta siihen verhoutumista puolletaan musliminaisen oikeutena. Mitä mieltä asiasta on väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevä asiantuntija?
Monika-Naisten liiton voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert uskoo, että kulttuuri vaikuttaa Suomessa asuvien musliminaisten elämään uskontoa enemmän.
– Uskonto voi toisaalta rajoittaa naisen elämää monella tavalla, esimerkiksi vaikuttamalla pukeutumiseen, avioliiton valintaan tai lasten kasvatukseen, Gerbert kertoo.
Huntu ei ole hänen mukaansa aina oma valinta.
– On naisia, jotka hunnuttautuvat vapaaehtoisesti. On kuitenkin myös esimerkiksi nuoria, jotka viettävät kaksoiselämää: pukeutuvat vaaditusti perheen edessä ja vaihtavat sitten vaatteita ulkona. Tällainen vaikuttaa minä-kuvaan ja identiteettiin, Gerbert toteaa.
 |
Kaksoiselämä kyseenalaistaa huivin käytön vapaaehtoisuuden. Moni esimerkiksi uskoo, että pukeutumalla uskonnollisesti voi vähentää riskiä joutua väkivallan tai seksuaalirikoksen uhriksi. Rajaa vapaan tahdon ja vaihtoehdon puutteen välillä onkin vaikea erottaa.
– Keskustelua tulisi käydä naisten itsensä kanssa ja yhteisön sisällä, Gerbert sanoo.
Hän ei pidä hunnuttautumista monenkaan naisen vilpittömänä omana tahtona.
– Haluaisin kysyä, että onko se aidosti tahtosi, että haluat käyttää näitä vaatteita? Onko se todella vapaaehtoista? Onko heillä todellisia vaihtoehtoja?
 |
Gerbert ei kuitenkaan näe, että asiaan voidaan juuri yhteiskunnan taholta vaikuttaa. Esimerkiksi Ranskan mallin mukaiselle burka-kiellolle hän ei näe Suomessa tarvetta. Ranska on kieltänyt myös uskonnollisten symbolien näkymisen kouluissa.
– En näe, että Suomessa on nyt ajankohtaista kieltää kasvot peittäviä huntuja, sillä niitä näkyy täällä todella vähän. Ilmiötä esiintyy täällä niin harvakseltaan.
Gerbert ei aja rajoituksia myöskään luokkahuoneisiin. Henkilökohtaisesti hän on kuitenkin sitä mieltä, että parasta olisi jos kaikki uskonnolliset, myös luterilaiset, symbolit ja aktiviteetit voitaisiin jättää koulumaailman ulkopuolelle.
Studio55.fi/ Milja Atu
Kuvat: Colourbox.com
Kunniaväkivalta on osa monen naisen arkea – Suomessakin
Maahanmuuttajien kotouttaminen Suomeen monesti pielessä: Täällä näkyvät karmeat seuraukset
"Länsimainen paratiisi voi paljastua parisuhdehelvetiksi"
