Mainos

Voiko villieläimiä nähdä eettisesti muualla kuin luontodokumenteissa? ”Delfiiniristeilytkin aiheuttavat helposti häiriötä”

Nykyään moni jo tietää, ettei elefantilla ratsastaminen tai tiikerin silittäminen kuulu eläinten oikeuksista välittävän turistin matkaohjelmaan. Nyt WWF:n suojelujohtaja kertoo, että delfiiniristeilyllekin osallistuminen on kyseenalaista. Voiko tavallinen ihminen nähdä villieläimiä eettisesti muualla kuin luontodokumenteissa?

Suosittu matkailusivusto Tripadvisor päätti vastikään lopettaa lippujen välittämisen kohteisiin, joissa turistit pääsevät koskemaan vangittuina tai vapaina eläviä villieläimiä. Uusi linjaus koskee esimerkiksi delfiiniuinteja, norsuratsastusta ja tiikereiden silittelyä tarjoavia paikkoja.

WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosen mielestä päätös kuulostaa äkkiseltään hyvältä.

– On tärkeää, että luonnossa eläviä lajeja ei tarpeettomasti häiritä, Luukkonen sanoo.

Luukkonen kertoo, että häiriötä aiheutuu helposti jo niin sanotuilla delfiiniristeilyillä tai valassafareilla, joilla mennään tietoisesti eläimiä kohti ja katsellaan niitä veneestä käsin. Kosketusetäisyydelle asti – esimerkiksi delfiiniuinnille – mentäessä häiriö on vielä suurempi.

– Lähtökohtaisesti luonnossa ei pidä mennä niin lähelle, että eläintä pystyy koskettamaan. Toisaalta on kyllä mielenkiintoista, että joskus delfiinit ihan itse seuraavat merellä erilaisia laivoja ja hyppivät niiden edessä. Ne saattavat myös tulla uimaan hyvinkin lähelle meressä olevaa ihmistä. Ja halutessaanhan ne voivat myös väistää. On vaikea sanoa, missä se raja menee.

– Hyvin konkreettinen esimerkki luonnon eläimelle aiheutetusta häiriöstä on, jos miettii vaikka aurinkoisena kevätpäivänä kivellä lepäilevää ja karvaa vaihtavaa saimaannorppaa. Kun norppaa katselee riittävän kaukaa, se jatkaa lepäämistä. Jos menee lähemmäksi, yksilö pelästyy ja joutuu siirtymään veteen. Silloin se karvan kuivattaminen ja vaihtaminen ihan konkreettisesti häiriintyy.

Luukkonen huomauttaa, että luontomatkailu sinänsä on erittäin kannatettavaa. Varsinkin kehitysmaissa se edesauttaa luontokohteiden säilymistä ja ihmisten toimeentuloa.

– Turistit tuovat paikallisille rahaa ja motivaatiota vaalia ympäristöä ja estää salametsästystä. Nepalissa on hyviä kokemuksia siitä, kun kansallispuistojen ympärillä sijaitsevat kylät alkoivat itse järjestää luontomatkoja kansallispuiston ulkopuolisille metsäalueille. Turistit pääsevät näkemään sarvikuonoja ja muita villieläimiä ja kylät saavat suoraa tuloa, jota ne käyttävät omien tarpeidensa mukaan vaikka koulutukseen, teiden rakentamiseen tai lääkäripalveluihin.

”Maailmalla on paljon hyviä kohteita”

Vankeudessa elävien yksilöiden kohdalla eläinturismin eettisyyttä pitää tarkastella ennemminkin eläinsuojelun näkökulmasta.

– Jos mietitään vaikka jotain norsulla ratsastamista Aasiassa, niin luonnon tai lajien suojelun näkökulmasta en näe sitä välttämättä kovin huonona asiana. Ne norsut siellä on kasvatettu työkäyttöön, joten siinä mielessä ne eivät ole enää luonnon eläimiä. Tavallaan ne ovat ihan samanlaisia kuin meillä hevoset tai muut kotieläimet – niitä ei voi enää päästää luontoon. Tällöin on kysymys siitä, millaisissa olosuhteissa eläimiä pidetään ja miten elämisen arvoista niiden elämä on.

Arveluttavaa norsufarmeilla ja tiikeritemppeleillä vierailusta tekeekin se, että eläimiä saatetaan kouluttaa ja pitää aisoissa väkivalloin tai huumaamalla. Niiden elinolosuhteet eivät muutenkaan välttämättä ole kovin hääppöiset.

– On toki hyvä kysymys, mitä vankeudessa eläville villieläimille tapahtuu, jos turistit lakkaavat käymästä kohteissa. Voi olla, että niiden hyvinvointi on vaarassa, kun ilman turisteja niitä ei ole varaa ruokkia ja ylläpitää.

Mikä sitten olisi kaikkein eettisin paikka nähdä villieläimiä?

– Kyllä maailmalla on paljon hyviä kohteita, olivat ne sitten Aasian tai Afrikan safareita tai vaikka saimaannorpparetkiä Suomessa. Tärkeää on, että retken järjestäjä on vastuullinen, Luukkonen sanoo.

Vastuullisuudesta voi olla yksittäisenä turistina vaikea päästä selville, koska mitään siitä kertovaa sertifiointijärjestelmää ei ole olemassa.

– Ei voida katsoa, että kun matkanjärjestäjällä on tällainen sertifikaatti, niin toiminta on varmasti kestävällä pohjalla. Pieni tiedon etsintä matkanjärjestäjän periaatteista auttaa kyllä tekemään päätelmiä: vältetäänkö retkillä häiriön aiheuttamista ja toimitaanko siellä niin, etteivät luonto ja eläimet kärsi siitä toiminnasta?

Ja sitten ovat tietysti eläintarhat.

– Vaikka tämä on vähän kaksipiippuinen juttu, niin ne eläimet, joita eläintarhoissa tänä päivänä on, ovat käytännössä laitoseläimiä. Niitä ei voi palauttaa luontoon. Jos eläintarhoissa toimitaan eläinsuojelun näkökulmasta hyvin ja annetaan eläimille hyvät olosuhteet, niin meillä ei ole varsinaisesti mitään eläintarhoja vastaan.

– Tärkeää on, että eläimiä ei enää oteta tarhoihin luonnosta vaan että siellä asuvat yksilöt ovat laitosyksilöitä ja niiden jälkeläisiä, Luukkonen korostaa.

Miten Särkänniemen delfiinit voivat Kreikassa?

Miten Kreikkaan siirretyt Särkänniemen delfiinit voivat elokuussa 2016? Videolla delfiinejä ruokkivat Suomesta mukana tulleet Petri Myllylä, Sari Järvisalo ja Jonna Mäkinen.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.