Mainos

Tutkija: Tulevaisuuden Itämeri voi olla uimakelvoton

Itämerestä on tulossa haiseva kurapotero. Poliittisten päättäjien pitäisi nopeasti saada aikaiseksi velvoitteita olosuhteiden parantamiseksi. Uhka on, että Itämerta peittää koko kesän sinilevä, rannat haisevat kunnolla ja kukaan ei enää ui, veneile tai kalasta hapettomassa ja myrkyllisessä vedessä. Tutkijat kyllä tietävät, mikä merta vaivaa ja mitkä ovat parannuskeinot − päätökset vain puuttuvat.

− Paha sanoa, jos mitään ratkaisuja ei pystytä tekemään, milloin pahimmat uhkakuvat olisivat totta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija, meribiologi Juha Flinkman.

Vielä 1950-luvulla meri oli kirkasvetinen. Muutos nykytilaan on kestänyt noin viisikymmentä vuotta, eikä ainakaan näytä siltä, että muutosvauhti olisi hidastumassa. Päinvastoin, viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa meren hapettoman, kuolleen syvänveden määrä on kiihtyvästi lisääntynyt.

− Jos siitä päättelisi, muutos huonompaan vain kiihtyy mieluummin kuin pysyy ennallaan tai hidastuu, päättelee Flinkman.

Vain vähän aikaa sitten oli toisin

Tutkijalla on muistoja toisenlaisesta merestä lapsuusvuosilta. Veneilyreissulla pikkupoikana 1960-luvun lopulla hän sukelsi pudonneen jakoavaimen vielä silloin kirkasvetisestä merestä. Kun sukelluksen syvyys mitattiin, tulokseksi saatiin kuusi metriä.

− Homma oli helppo, koska jakoavain näkyi pinnalta.

1970- ja 80-luvuilla Itämeren tilanne alkoi merkittävästi huonontua ja 1990-luvulla se nousi otsikoihin, kun leväkannat alkoivat ulottua rannoille ja haitata rannoilla asuvien elämää. Levä näyttää pahalta, ja jokainen näkee, ettei kaikki ole kunnossa. Biologina Flinkman on erityisen huolissaan kalaston oloista.

Kalastus kuriin ja sopimukset velvoittaviksi

Rehevöityminen lisää särkikalojen osuutta ja arvokalakannat vähenevät. Kalastuskiintiöt valtioiden välillä ovat myös riidan aihe, eikä niistä ole järkevästi pystytty sopimaan. Esimerkiksi nykyiset maiden kiintiöt ovat yhteensä lähestulkoon koko turskakannan määrä.

− Kaksi- kolmekymmentä vuotta sitten 20 prosenttia koko maailman turskasaaliista saatiin Itämerestä. Jos oltaisiin neljä vuotta kalastamatta, kanta voisi palata 1980-luvun tasolle.

Tärkeintä tutkijan mielestä olisi ryhtyä toimeen ja saada aikaan poliittiset päätökset toimenpiteille. Suosituksia on tehty paljon, mutta ne eivät velvoita mihinkään.

− Poliittinen keskustelu nopeasti käyntiin ja sen jälkeen päätökset, joiden tulisi kuitenkin olla oikeudenmukaisia.

Flinkman toivoo, ettei merenrannan maanviljelijöitä panna maksamaan ympäristöinvestointeja, kun he samalla joutuvat kilpailemaan pelkällä hinnalla muualla tuotettujen elintarvikkeiden kanssa.

− Mutta päätöksiä pitäisi tehdä nykyistä nopeammin, jotta meren auttamisessa päästään myös tekoihin.

Keväällä Flinkman oli mukana Aranda-tutkimusaluksella. Silloin syvän veden happitilanne ei ollut kovin paha.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.