Mainos

Turun tuomiokirkko vahvistaa joulurauhan

Suomen Turku tunnetaan virallisena joulukaupunkina, joten Turun tuomiokirkkoa voi luontevasti pitää maan virallisena joulukirkkona.

Turun tuomiokirkon kellot ovat kertoneet suomalaisille keskipäivän hetken radioaaltojen välityksellä jo vuosikymmenien ajan. Samat kellot vahvistavat jouluaattona myös joulurauhan, kun se julistetaan perinteiseen tapaan.

Joulurauhan julistamisen perinne on jatkunut Turussa keskiajalta tähän päivään. Joulurauha julistetaan Brinkkalan talon parvekkeelta juhlavin menoin.

"Huomenna, jos Jumala suo…" alkaa tuttu teksti, joka luetaan suomen ja ruotsin kielillä.

Brinkkalan talolta näkyy yli 700 vuotta vanhalle tuomiokirkolle, maan kansallispyhäkölle. Suomen vanhan pääkaupungin kirkko on edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko ja arkkipiispan kotikirkko.

Monivaiheista rakentamista

1200-luvulla Suomen hiippakunnan pääkirkko päätettiin siirtää Unikankareen kummulle. Vanha puukirkko purettiin alta pois, ja uuden kirkon rakennustyöt saatiin valmiiksi 1200-luvun loppupuolella. Tuomiokirkoksi uusi uljas kirkko vihittiin vuonna 1300. Kirkon suojeluspyhimykset ovat Neitsyt Maria ja Suomen ensimmäisen piispa Pyhä Henrik.

Kun kirkon ensimmäinen rakennusvaihe saatiin valmiiksi, oli tulos paljon nykyistä pienempi ja vaatimattomampi. Katto oli tuntuvasti nykyistä alempana ja seinät huomattavasti lähempänä toisiaan. Kirkkoa laajennettiin koko keskiajan.

Kirkon sivuille rakennettiin monia kappeleita, joissa oli pyhimyksille omistettuja alttareita. Keskiajan lopulla oli kirkossa pyhimyksiä kaikkiaan 42. Pari sataa vuotta myöhemmin, 1400-luvun lopulla kirkon holvit saivat korkeudekseen nykyisen 24 metriä ja 1600-luvun lopulla alttari siirrettiin nykyiselle paikalleen pääkuoriin.

Rakennus-, laajennus- ja korjaustöitä on suoritettu ahkerasti vuoteen 1979 asti, jolloin tuomiokirkon perusteellinen korjaustyö saatiin valmiiksi. Pitkä rakennusprosessi on luonnollisesti aiheuttanut sen, että kirkko edustaa lukuisia eri tyylisuuntia, kuten romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista. Perusta on rakennettu romaaniseen malliin, mutta goottilaisen rakennustyylin yleistyessä Suomessa kirkon uudemmat laajennukset tehtiin tämän koulukunnan malleista.

Aikanaan kirkkoa ympäröi vanha keskiaikainen kivimuuri. Sen jäänteitä näkyy vielä jalkakäytävän ja sakastin välisellä rinteellä kirkon pohjoispuolella.

Teksti: Antti Halonen / Mediataju Oy

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.