Mainos

Tässä on japanilaisten menestyksen salaisuus

Länsimaalaisella ihmisellä on usein taipumus kuvitella, että meidän kulttuurimme on muihin verrattuna ylivertainen. Sellotaiteilija, professori Seppo Kimanen kertoo, miksi meidän pitäisi päinvastoin ottaa japanilaisista oppia.

Japaniin matkaavalla länsimaisella ihmisellä on Seppo Kimasen mukaan yleinen ongelma: väärä asenne.

− Melkein jokaisessa valkoihoisessa ihmisessä elää piilevä rasisti. Me pidämme omaa kulttuuriamme parempana, vaikka monissa asioissa japanilaiset ovat paljon meitä edellä. Mutta kun emme tiedä sitä, kuvittelemme toisin, Kimanen pahoittelee.

Muusikon mukaan jopa kaikkein valveutunein ja omasta mielestään demokraattisin ihminen saattaa Japanissa vieraillessaan tuntea sisäisesti ylemmyyttä. Asenne on syytä tarkistaa jo ennen matkaa.

− Japanilainen on äärettömän herkkä pienimmällekin eleelle, sanalle tai äänensävylle, josta voi päätellä, että tuo ihminen ei ymmärrä arvostaa minua tai minun kulttuuriani.

Vaikka japanilaisilla on tapana vähätellä itseään, he odottavat, että me arvostamme tätä piirrettä heissä. Länsimaalainen suorapuheisuus ja ylipäätään kaikki, mikä häiritsee toista ihmistä, on japanilaisesta näkökulmasta moukkamaista.

− Esimerkiksi matkapuhelinta saa käyttää junassa vain tekstiviesteihin, sähköpostiin ja internetiin. Kovaääninen puhe on häiritsevää, Kimanen kuvaa.

Sivistynyt japanilainen

Kun Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vieraili taannoin Pekingissä, Kiinan pääministeri päästi ilmoille osuvan toteamuksen: Herra Sarkozy, te ette tiedä meistä mitään, mutta me tiedämme teistä kaiken.

Saman voi sanoa myös japanilaisista. Meillä olisi syytä nostaa hattua joka kerta, kun tapaamme sivistyneen japanilaisen.

− Japanilainen tuntee eurooppalaisen kulttuurin läpikotaisin. Hän tuntee Raamatun, länsimaisen kulttuurin historian, usein jotain kieltä. Samalla hän tuntee oman tuhansia vuosia vanhan, vielä meidänkin kulttuuria rikkaamman perinteen, josta me emme tiedä mitään.

Tätä tietämystä Kimanen haluaa osaltaan edistää Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellisen johtajan toimessaan. Juhlien puhetilaisuuksien teemana ovat Aasian johtavat maat: Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

− Luvassa keskusteluja ja esitelmiä, jotta suomalaisille tulisi edes jonkinlainen käsitys taloudellisista ja kulttuurillisista voimista, jotka tulevat hallitsemaan meitä tulevaisuudessa yhä enemmän.

Halu oppia uutta

Japanilaisten nöyrä halu oppia uutta on taito, jossa maan kansalaiset ovat lähes maailmanmestareita. He ottavat muualta hyviä käytäntöjä, japanilaistavat niitä hieman, ja tekevät niistä usein jopa parempia.

Kimanen mainitsee tästä esimerkkinä kulttuuri-illan, jonka hän järjesti japanilaisessa hotellissa.

− Illallista varten kuusi kokkia tuli opiskelemaan lähetystön kokin opastuksella suomalaisten ruokien valmistamista. Sen jälkeen he valmistivat iltaa varten nelisenkymmentä suomalaista ruokaa.

− Voin sanoa, että useimmat olivat parempia kuin alkuperäisen, Kimanen sanoo ja lisää, että Tokiossa on maailman eniten Michelin-tähden saaneita ravintoloita.

Kilpailu jalostaa mestareita

Mikä sitten tekee japanilaisista niin ylivertaisia omaksumaan uutta? Vastaus on yksinkertainen: valtava kilpailu.

127 miljoonan asukkaan maassa paikka auringossa on kiven alla.

− Jo kolmevuotiaita ruvetaan treenaamaan siihen, että he pääsevät aikanaan yliopistoon. Koulupäivän jälkeen lapsi käy nopeasti hotkaisemassa ruokaa ja menee vielä iltakouluun. Onhan se raskasta, mutta kilpailu on niin uskomattoman kovaa.

Yhtä lailla esimerkiksi Toyota joutuu jo kotimarkkinoilla kilpailemaan muiden vahvojen japanilaisten automerkkien kanssa. Tilanne on sama joka alalla.

− Oma massa ja kilpailu on niin kovaa, että se tekee japanilaisista väistämättä huipputason tekijöitä. Me emme sitä tajua, kun meillä ei ole vastaavaa tilannetta kotimarkkinoilla, Kimanen muistuttaa.

Pitkän iän salaisuus

Raa'asta kilpailusta huolimatta kansa voi hyvin. Japanilaisen eliniänodote on tällä hetkellä keskimäärin 82,6 vuotta. Suomessa vastaava luku on 79,2. Kimanen näkee taustalla kolme tekijää.

− Japanilainen ruoka on maailman terveellisintä: paljon vihanneksia, riisiä ja kalaa. Toinen tekijä on nähdäkseni yhteisöllisyys. Japanilaisilla on vahvat perheen ja suvun turvaverkot.

− Kolmas asia on se, että Japanissa vanhuksia kunnioitetaan ja arvostetaan. Vanhuus on turvattua ja tietyllä tavalla palkitsevaa, toisin kuin täällä.

Japani on myös turvallinen paikka asua. Murhia maassa tehdään kuusi kertaa vähemmän kuin Suomessa. Kun Kimasen tytär pudotti lompakon kadulle Tokiossa, se löytyi koskemattomana muutaman päivän kuluttua poliisilaitokselta.

Lopuksi on kuitenkin syytä muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä Japania.

− Japani on yli 3000 kilometriä pitkä saariryhmä, jossa sää vaihtelee trooppisesta arktiseen ilmastoon. Jokaisella alueella on omat murteensa, ruokaperinteensä ja tapansa, Kimanen muistuttaa.

Studio55/Jenni Kokkonen


Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.