Mainos

Tämä pelastaa maailman, kun kaikki muu tekniikka kaatuu

Internetin ja puhelimen avulla on helppo pitää yhteyttä maailman toiselle puolelle. Kriisin sattuessa yhteydet saattavat kuitenkin katketa. Nettisivut voivat kaatua ja puhelimet, radiot sekä televisiot mykistyä. Kun sähköinen viestintä pettää, apuun rientävät radioamatöörit.

Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Seppo Sisättö osallistui viime viikonloppuna radioamatöörien kansainväliseen kilpailuun, jossa oli paikalla 10 000 harrastajaa eri puolilta maailmaa. Radioamatööritoiminta on ollut hänellä harrasteena jo yli 50 vuotta.

– Harrasteeni on yli sata vuotta vanha eli yhtä vanha kuin radio. Olen sukupolvea, joka on kokenut radioamatööritoiminnan voimakkaimman kasvun muutama vuosikymmen sitten. Sen suosio on kestänyt, vaikka internet on vähentänyt nuorten harrastajien määrää. Itse olen siihen yhtä innostunut kuin 1950-luvun lopulla, jolloin kipinä syttyi, Sisättö tunnustaa.

Radioharrastajat tunnistavat toisensa paremmin henkilökohtaisen asematunnuksen kuin nimen perusteella.

– Maailmalla minut tunnetaan paremmin OH1VR:nä kuin Sisättönä, hän paljastaa.

Suuri yleisö on tottunut siihen, että puhelimella tai internetillä saa yhteyden maailman toiselle puolelle. Radioamatöörit sen sijaan ovat radioaalloilla purjehtijoita. Heille hyvä radiokeli on kuin tintti purjelentäjälle.

– Näitä tinttejä me etsimme kaukaisia vasta-asemia etsiessämme. Vaikka radiota on käytetty yli sata vuotta, on radiosignaalien etenemisessä vielä paljon tutkittavaa ja opittavaa, Sisättö toteaa.

Radioamatöörit ovat tekniikan kehityksen kärjessä. Heillä on ollut yli 50 vuotta omia satelliitteja.

– Myös kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä on toimiva radioamatööriasema, jolle muun muassa joistakin suomalaisista kouluista on paikallisten radioamatöörien avulla voitu pitää radioyhteys, Sisättö kertoo.

Erikoisosaaminen apuna kriisiviestinnässä

Radioamatöörien laitteet ovat sopivia myös kriisiviestintäkäyttöön, koska niistä useimpia voidaan pitää toiminnassa auton akulla. Akkua voi ladata niin pitkään, kun autoon riittää polttoainetta. Toisena vaihtoehtona ovat liikuteltavat generaattorit.

– Yhteyden rakentaminen vaikeissakin oloissa on erikoisosaamistamme. Toimintamme perustuu viranomaisille suoritettuun tutkintoon, jossa on kyettävä osoittamaan hallitsevansa muun muassa harrastetta koskevat viranomaismääräykset, radioliikenne, tekniikan alkeet ja turvallisuutta koskevat määräykset, Sisättö luettelee.

Radiotaajuuksista on kova kysyntä maailmalla. Niiden jakamisesta sovitaan YK:n alaisessa kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa. Myös radioamatöörit huomioidaan jaossa.

– Meidän arvomme on tunnustettu. Viime kuussa saimme uuden taajuusalueen käyttöömme, Sisättö iloitsee.

Yhteiskunta ja viranomaiset antavat mielellään taajuusalueita amatöörien käyttöön, koska nämä osallistuvat kriisiviestintään ja kehittävät teknisiä innovaatioita. Radioamatöörien rakentamilla viestiyhteyksillä voidaan täydentää tai jopa korvata viranomaisten viestiyhteyksiä.

Tampere on kriisiviestinnän pääkaupunki

Vuonna 1991 120 kriisiviestinnän asiantuntijaa 25 eri maasta kokoontui Tampereelle kriisiviestintää käsittelevään konferenssiin. Sen tuloksena syntyi Tampere Declaration eli Tampereen julistus, joka seitsemän vuotta myöhemmin johti Tampere Conventionin eli Tampereen sopimuksen syntymiseen.

Tampere on sen ansiosta ainoa Suomen kaupunki, jolla on YK-järjestelmän alainen sopimus nimissään. Monet asiantuntijat kutsuvatkin kaupunkia katastrofiviestinnän maailman pääkaupungiksi.

– Idea kriisiviestintäkonferenssin järjestämisestä syntyi 80- ja 90-luvun vaihteessa Kaukasuksella olleen maanjäristyksen vauhdittamana. Katastrofipaikalta saatiin tuolloin niukasti tietoa, mikä on avustamisen kannalta hankala tilanne. Avustajien on tärkeä tietää, millaista apua tarvitaan ja kuinka paljon, Sisättö sanoo.

Katastrofit eivät kunnioita maiden rajoja, joten kriisien ratkomiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Yhteisiä käytäntöjä kehitetään vuosittaisissa GAREC-konferensseissa. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin Tampereella vuonna 2005.

– Kotimaista radioamatöörien kriisiviestintää on harjoiteltu vuodesta 2003 lähtien viranomaisten kanssa yhteistyössä toteutetuissa Turva-harjoituksissa, Sisättö kertoo.

Amatöörien avusta on runsaasti näyttöä

Sisätön korviin kantautuu jatkuvasti tapauksia, joissa radioamatöörit ovat osallistuneet kriisiviestintään. Viime viikkoina paikalliset harrastajat ovat olleet auttamassa viestinnässä Yhdysvaltoja riepottaneiden hurrikaanien tuhoalueilla. He olivat apuna myös vuonna 2005, kun Yhdysvaltoihin iski lukuisia ihmisuhreja vaatinut hurrikaani Katrina.

Kiinassa muutama vuosi sitten sattunut maanjäristys tuhosi yhteydet katastrofialueelle niin pahoin, että ensi vaiheessa viestit kulkivat vain läheiselle vuorelle rakennetun radioamatöörien toistinaseman kautta.

– Sen jälkeen Kiina on suhtautunut meihin erittäin myönteisesti. Tai ainakin arvellaan, että se johtuu tuosta avusta, Sisättö sanoo.

Pohjoismaalaisiakin suuresti järkyttänyt Kaakkois-Aasian tsunami teki tuhojaan muun muassa Sri Lankan eteläosassa.

– Saarivaltion pääministerin toimiston eteistilaan sijoitettiin radioamatööriasema, jonka avulla maan ylin johto sai tietoja tsunamivahingoista, Sisättö kertoo.

Vaikka Suomessa ei luonnonkatastrofeja ole tarvinnut pelätä, ovat viime vuosien myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot osoittaneet sen, että kriiseihin varustautuminen ennakolta on perusteltua myös täällä.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Seppo Sisättö ja Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.