Mainos

Suomalaiskylä Brasiliassa vetää turisteja – Suomalais-brasilialainen Soile vertailee kulttuureja

Soile Viitaniemi-Peltola, suomalaisen isän ja brasilialaisen äidin lapsi, on kasvanut suomalaisessa kylässä Brasilian sademetsässä. Alun perin utopiasiirtolaisuutta edustaneessa Penedossa suomalaisuus näkyy nykyään lähinnä turisteille suunnattuna teemapuistomaisuutena. Viitaniemi-Peltola kasvattaa lapsensa mielellään molemmissa maissa.

Brasilian vanhimman kansallispuiston, Itatiaian, vieressä on suomalainen kylä. Penedon perusti Karjalan kannakselta kotoisin ollut pastori Toivo Uusikallio vuonna 1929. Häntä seurasi ryhmä luonnonmukaista elämää kaivanneita suomalaissiirtolaisia.

– Kutsumme noita Penedon ensimmäisiä asukkaita nykyään 1930-luvun hipeiksi. He ostivat ison maatilan tavoitteenaan elää rauhallista elämää kauniissa ja lämpimässä ympäristössä. Kylän alkuvaiheisiin liittyi kasvissyönnin ja siveellisyyden kaltaista ideologiaa, mutta aika nopeasti tuo utopiasiirtolaisuuden vaihe muuttui turismiksi, Soile Viitaniemi-Peltola sanoo.

Penedo oli perustettaessa köyhtynyttä kahvimaata.

– Täällä ei ollut yhtään puuta, pelkkää paljasta heinää. Nykyään paikka on suomalaisten tuoman tietouden ansiosta todella vehreä.

Soilen oma isä matkusti Suomesta Brasiliaan vuonna 1951.

– Hän lähti, koska koki menettäneensä elämänsä parhaat vuodet sodassa ja pelkäsi kovasti joutuvansa uuteen samanlaiseen. Isä halusi päästä niin kauas Suomesta kuin mahdollista. Hänen jo vuotta aikaisemmin Brasiliaan saapunut veljensä oli kehunut, kuinka ihanaa ja rauhallista täällä on.

Penedossa Soilen isä tutustui brasilialaiseen, suomalaisessa kasvattiperheessä aikuistuneeseen nuoreen naiseen. Tuosta naisesta tuli Soilen äiti.

Kansalaisuudet sekoittuneet

Soile on asunut vihreässä laaksossa sijaitsevassa Penedossa koko ikänsä. Noin 8000 asukkaan kylässä eletään nyt kolmatta sukupolvea.

– Suomalaisia perheitä on kolmisenkymmentä. Lähialueet mukaan lukien täällä asuu varmaan noin 50 ihmistä, jotka vielä puhuvat suomea ainakin jollain tasolla, Soile sanoo.

Jo toisesta sukupolvesta lähtien suomalaiset ovat menneet brasilialaisten kanssa naimisiin.

– Isäni oli varmaan ensimmäinen, joka otti brasilialaisen vaimon. Pikkuhiljaa penedolaiset ovat alkaneet suuntautua Suomeen ja hankkia sieltä suomalaisia vaimoja. Jo kuutisen nuorta on lähtenyt täältä sinne opiskelemaan. Ehkä se johtuu seikkailun- ja tiedonjanosta. Suomessa pienituloinenkin pystyy matkustamaan aika hyvin, Brasiliassa kaikki paikat ovat todella kaukana toisistaan.

Penedossa lapset käyvät koulua joko itse kylässä tai läheisessä kaupungissa sijaitsevissa, Brasilian parhaimmistoon kuuluvissa yksityisissä oppilaitoksissa.

– Kylä on vilkas: täällä on noin sata hotellia ja saman verran ravintoloita. Viime kuussa Penedo rankattiin kaikista Rio de Janeiron alueen kasvavista turistikohteista toiseksi. Suomalaisia turisteja täällä ei tosin 15 vuoden takaiseen aikaan verrattuna kauheasti käy, sillä Brasilia on nykyisin aika kallis maa.

– Suurin osa lomailijoista on brasilialaisia. Alueelle muuttaneet isot yritykset vetävät myös jonkin verran eurooppalaisia ja aasialaisia liikemiehiä.

Suomalaisuus Disneyland-tyylistä

Soile sanoo, että juuristaan huolimatta Penedo on täysin erilainen kuin Suomi.

– Suomalaisethan tulivat tänne etsimään aivan toisenlaista elämää. Ja koska useimmat brasilialaiset eivät ole koskaan käyneet Suomessa, niin täällä näkyvä suomalaisuus on tietyllä tavalla Disneyland-tyylistä.

Tällä Soile viittaa esimerkiksi brasilialaisia turisteja houkuttelevaan Joulupukinmaahan.

– Täällä toimii myös vilkas Suomi-klubi ja Suomi-museo. Kylän keskustassa sijaitsee Pikku-Suomi, Pequena Finlândia, joka on arkkitehti Alva Fagerlandin suunnittelema kävelykatualue. Siinä ja kylän ostoskeskuksen toteutuksessa on otettu mallia Porvoosta ja Raumasta.

– Kaikki Penedossa muistuttaa aika paljon vanhaa Suomea. Olemme varmaan 60 vuotta ajasta jäljessä siinäkin mielessä, että täällä tanssitaan edelleen letkajenkkaa ja polkkaa. Turistit todella nauttivat niistä!

Penedoon on myös rakennetty Brasilian ensimmäinen sauna.

– Keskeltä sademetsää löytyvä suomalaiseksotiikka kiehtoo. Kylä on luonteeltaan hyvin turistikeskeinen, Soile sanoo.

Lihapullat iso hitti

Kansantanssien lisäksi Penedossa kunnioitetaan muitakin suomalaisia perinteitä.

– Pidämme joka vuosi pikkujoulut. Ne ovat tonttutansseineen, joulupukkeineen ja riisipuuroineen varmaan tämän alueen kauneimmat ja arvokkaimmat. Brasiliassa joulu on yleensä kaupallista huutamista, suoraan sanottuna ruma.

Soilen perhe pyörittää toista paikallisista suomalaisravintoloista.

– Lihapullat ovat täällä iso hitti – ja ne on tehty ihan naudanlihasta, Soile nauraa.

– Ihmiset – myös täällä asuvat suomalaiset – ovat luonteeltaan todella ystävällisiä. Vierailemme paljon toistemme luona. Eikä se ole niin muodollista, että pitäisi soittaa ja varata aika.

Suomalainen arkirutiini raskasta

Vuonna 2003 Soile tutustui nykyiseen mieheensä, Mika Peltolaan, joka on täysin suomalainen.

– Mika oli ottanut vapaavuoden töistä matkustaakseen ympäri maailmaa. Brasilia oli ensimmäinen maa, johon hän tuli. Sattumalta hän sai tietoonsa, että täällä on suomalainen kylä. Koska suomea osaavien piirit ovat pienet, hän päätyi luokseni vierailemaan. Vierailu venyi paljon suunniteltua pidemmäksi.

Suhteen syvennyttyä pari muutti asumaan Suomeen, Porvooseen, kuudeksi vuodeksi.

– Minulla ei ollut mitään vaikeuksia sopeutua maahan. Osasin kieltä ja olin viettänyt paljon aikaa suomalaisten kanssa jo ollessani pieni. Suomi on aivan mahtava paikka.

Parin kaksi yhteistä lasta, joista nuorin on viisivuotias, syntyivät Suomessa. Ensimmäisestä avioliitostaan Soilella oli jo yksi poika.

– Parasta Suomessa on, että siellä on turvallista ja ihmisiin voi luottaa. Pahimmat ja ainoat ongelmat ovat kylmyys ja pimeys – itse kestin niitä aika hyvin, mutta mieheni ei enää, Soile naurahtaa.

– Tietyllä tavalla suomalainen arkirutiini kieltämättä on todella raskasta: ylös pitää nousta aamulla pimeässä, lapset pukea ulosmenoa varten ja taas riisua kotiin palatessa… Brasiliassa lasten kasvatus on helpompaa ja vapaampaa. Lapset juoksentelevat onnellisina isossa puutarhassa ja keksivät omia leikkejään. Heillä on kaikenlaisia eläimiä, joiden pitäminen olisi Suomessa ihan mahdotonta.

Mutta on Brasiliassakin ongelmansa.

– Täällä ei ole yhtä turvallista. Lisäksi koulut ja terveyspalvelut ovat maksullisia ja todella kalliita. Nyt sitä huomaa, kuinka arvokas Suomen koulutusjärjestelmä ja ylipäänsä sikäläisen yhteiskunnan tapa toimia on.

Ehkä vielä Suomeen

Kun Soile perheineen muutti Suomesta takaisin Penedoon, he ostivat itselleen sen maatilan päärakennuksen, johon ensimmäiset suomalaiset 1920-luvulla saapuivat. Vuosia tyhjillään ollutta rakennusta on kunnostettu. Nyt siellä järjestetään juhlia.

– Elämme aika mukavaa elämää. Minä olen käynyt Suomessa viimeksi pari vuotta sitten, Mika vierailee siellä joka kolmas kuukausi. Mieheni myös seuraa Suomen asioita päivittäin. Kotimaasta on nykyään vaikea irtautua, kun tietoa saa niin helposti.

Soile ei vielä tiedä, pysyvätkö he Brasiliassa loppuikänsä.

– Mielestäni kansainvälisyys on tärkeää. Kuusi vuotta Suomessa asunut vanhin poikamme oppi sitä, mutta haluaisin antaa tuon mahdollisuuden myös nuoremmille lapsillemme. On ihan mahdollista, että kun he vähän kasvavat, niin muutamme takaisin Suomeen joksikin aikaa.

– Luonteeltaan lapsemme ovat ehdottomasti enemmän brasilialaisia: kovaäänisiä, vilkkaita ja puhuvat kaikkien kanssa. Minä taas olen rauhallisena ja tyynenä ihmisenä paljon enemmän suomalainen.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Clara Lee Lundberg, Martti Ampula, Paulo Morgado, Mika Peltola

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.