Studio55.fi

Suomalaiset pulassa merellä − merivartiosto kertoo

Suomenlahden merivartiosto pitää huolta vesillä liikkujista. Veneily on virkistävä harrastus, kun turvallisuuspuoli on kunnossa. Lue, millaisia tapauksia merivartiosto työssään kohtaa.

Lienee itsestäänselvyys, että alkoholi ja veneily eivät kuulu yhteen. Se, miten ohjetta vesillä tulkitaan, vaihtelee.

Merivartioston haaviin tarttuu säännöllisin väliajoin ruorijuopumukseen syyllistyneitä. He ovat useimmiten joko nuoria tai keski-ikäisiä. Valtaosa jää kiinni valvontaiskuissa, mutta ilmoituksia tulee jonkin verran myös sivullisilta.

− Kohtaamme aika paljon tapauksia, joissa lukemat nousevat hieman alle tai yli 0,5-promillen. Vesillähän promilleraja on tasan 1. Se on suhteellisen korkea, ja sen myötä ihmisillä voi tulla vääriä tilannearvioita, johtokeskuksen varapäällikkö Keijo Parhiala kertoo.

Vesille soveltuvasta promillerajasta käydään jatkuvaa vääntöä. Tutkimukset todistavat, että jokaisen harkintakyky heikkenee, kun veressä on alkoholia yli 0,7 promillea.

− Kuolemaan johtavissa veneilyonnettomuuksissa on pääsääntöisesti aina alkoholi mukana. Näitä tapahtuu onneksi aika harvoin. Törkeitä ruorijuopumuksia ei ole ylipäätään paljon.

− Osalle veneilijöistä merimiestaitojen kohentaminen ja muiden vesilläliikkujien huomioiminen olisi paikallaan. Selvimmin piittaamattomuus on havaittavissa nopeusrajoitusten rikkomisina, Parhiala jatkaa.

Merimiehiä pulassa

Parhiala korostaa veneturvallisuudessa paitsi oikeanlaisia varusteita, myös ennakkoon ongelmatilanteisiin valmistautumista. Kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä tekee, jos vaara yllättää.

− Välillä ihmisellä ei vain leikkaa tositilanteessa. Eräänä kertana saimme soiton veneestä, joka oli ajelehtimassa karikkoon. Kysyimme, ovatko he laskeneet ankkurin. Eivät olleet.

− Toisessa tapauksessa veneilijä oli heittänyt ankkurin veteen, mutta se ei ollut missään kiinni, Parhiala kertoo.

Myös merikartan tulkitsemisen perusteet tulee olla hallussa ennen merelle lähtöä. Muutama vuosi sitten merivartio sai hinattavakseen Suvisaaristossa karille ajaneen veneen. Kyseisellä alueella sijaitsee tasan yksi veneilijöille haitallinen kivi, joka on merkitty selvästi merikarttaan.

− Keskustelimme kipparin kanssa, mistä karilleajo aiheutui. Hän ihmetteli, että mitä plus-merkki merikartassa tarkoittaa, Parhiala kuvaa tapauksen nopeaa ratkaisua.

Tyypillisiä ongelmatilanteita

Suurin osa Meripelastuskeskus Helsinkiin Suomenlahden merialueelta tulevista hälytyksistä aiheutuu huvialuksista. Yleisin ongelma on tekninen vika veneessä. Myös eksymiset ja karilleajot työllistävät merivartiostoa.

− Tilanteiden takana voi olla kokemattomuutta ja huolimattomuutta. Tekniikka, kuten navigaattorit, saattaa aiheuttaa valheellisen turvallisuuden tunteen.

− Silloin tällöin tapahtuu myös veneen ylilastauksia. Muistan tapauksen, jossa veimme veneen rantaan ja käskimme purkaa ylimääräiset ihmiset. Se on raju toimenpide, mutta turvallisuuden kannalta pakko, Parhiala toteaa.

Veneiden varusteet ovat sen sijaan nykyään pääsääntöisesti kunnossa. Sakottaminen puuttuvista pelastusliiveistä on käynyt harvinaiseksi.

Yhteen varusteasiaan Parhiala haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota: palosammuttimien vuosittaiseen huoltoon. Veneissä sammuttimet ovat tärinälle ja lämpötilan muutoksille alttiina, ja niiden vaikutuksesta sammutusaine saattaa paakkuuntua aiheuttaen sammuttimen toimimattomuuden.

− Venepalot ovat suhteellisen vaarallisia. Erityisesti puu- ja lasikuituveneet palavat todella voimakkaasti.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Sisältää tuotesijoittelua

Osa tämän sivuston sisällöstä on toteutettu yhteistyössä mainostajien kanssa.

Sulje