Mainos

Suomalaiset ja japanilaiset, sukulaissielut?

Suomalaiset ja japanilaiset kuvataan usein kansoina, joilla on paljon yhteistä. Onko asia todella näin? Seppo Kimanen paneutuu aiheeseen Studio55.fissä.

Seppo Kimanen haluaa tehdä alkuun selväksi, ettei hän ole japanologi. Tuttu maa Japani sellotaiteilijalle kuitenkin on. Hän on naimisissa japanilaisen Yoshiko Arain.kanssa, ja hän on myös asunut nousevan auringon maassa.

Jos asiaa katsotaan Japanista käsin, Suomi on maalle lähin EU-valtio. Myös Finnair tiedostaa asian: Japaniin tarjolla nykyään 20 suoraa lentoa viikoittain.

− Suurin osa japanilaisista jatkaa matkaa johonkin muuhun Euroopan kohteeseen, mutta moni pysähtyy meno- tai paluumatkalla pariksi päiväksi Helsinkiin. Turismi on kasvanut kumminkin päin räjähdysmäisesti verrattuna 30 vuoden takaiseen tilanteeseen, Kimanen toteaa.

Lentoyhteydet pelaavat, mutta entä itse ihmiset? Seppo Kimanen ei innostu näkemyksestä, jonka mukaan suomalaisilla on jollain tapaa erityinen suhde Japaniin.

− Yksilötasolla luulen, että suomalainen ja japanilainen löytävät toisensa hyvin, mutta yhteiskunnat ovat täysin erilaisia. Japanilainen on hyvin sidoksissa yhteisöön missä hän elää ja asuu sekä tuhansia vuosia vanhaan kulttuuriin. Emme voi täysin ymmärtää sitä.

Estetiikka yhdistää

Sukulaissieluiksi japanilaisia ja suomalaisia ei siis ole syytä leimata. Maidemme väliltä löytyy kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä, joiden vuoksi vieras maa ja sen ihmiset saattavat tuntua näennäisesti tutuilta.

Jos puhutaan ulkoisista tekijöistä, suomalainen ja japanilainen estetiikka on hyvin samanlaista.

− Estetiikassa meitä yhdistää pyrkimys funktionaalisuuteen, pelkistyneisyyteen ja kestävään kauneuteen. Värimaailmamme ovat samankaltaisia.

− Suomalaisten ja japanilaisten välillä on paljon vuorovaikutusta muun muassa taideteollisen suunnittelun ja arkkitehtuurin välillä. Alvar Aalto tunnetaan hyvin japanilaisissa piireissä, Kimanen kertoo.

"Olemme aina hieman syrjässä"

Kommunikoinnin suhteen ulkomailla japanilaisia ja suomalaisia yhdistää se, ettei small talk lukeudu kummankaan kansakunnan vahvuuksiin.

Yksilötasolla Kimanen näkee, että japanilaiset ja suomalaiset kommunikoivat hyvin keskenään. Japanilaiset ovat ylipäätään erittäin taitavia vuorovaikutussuhteissaan ja tietoisesti pyrkivät niissä harmoniaan.

− Kummankin maan kielirakenne on niin poikkeava, että olemme suhteessa muihin väkisin aina hieman syrjässä. Tämä ehkä lähentää maitamme esimerkiksi kansainvälisissä yhteyksissä. Syrjäytyneisyyden tunne tekee jonkinlaisen hengenheimolaisuuden, Kimanen pohtii.

On myös hyvä tiedostaa, että japanilainen näkee maailman graafisesti. Maan kiinalaisperäinen kirjoitusjärjestelmä sisältää tuhansia sanamerkkejä, jotka ovat tietyllä tavalla piirroksia.

− Niiden opettelu kehittää monipuolisesti muistia, huolellisuutta ja kädentaitoja. Suomalaisilla kuvataitelijoilla, taideteollisilla suunnittelijoilla ja arkkitehdeilla on helppo luoda suhde japanilaisiin.

Studio55/Jenni Kokkonen


Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.