Mainos

Suomalainen pankinjohtaja vuosistaan Moskovassa: Elämä oli rajattua ja seurattua

Esa Teräväinen on nähnyt työnsä kautta itänaapurimme monet muutokset Neuvostoliitosta nykypäivän Venäjäksi. Lue Studio55.fistä, mitä entinen pankinjohtaja kertoo mahtimaasta ennen ja nyt.

Venäjänkaupan asiantuntija, entinen pankinjohtaja Esa Teräväinen on työskennellyt Venäjän pankkitoiminnan parissa yli 20 vuoden ajan.

Vuodesta 2002 tammikuuhun 2011 hän vaikutti usean pankin, viimeisimpänä Handelsbankenin, leivissä. Ensimmäinen työrupeama ajoittui vuosiin 1990−1993, jolloin Teräväinen toimi maassa Postipankin edustajana.

− Tuolloin kaikki suomalaiset pankit olivat paikalla omalla edustustolla. Venäjällä ei ollut suomalaisia tytäryhtiöitä, kun tänä päivänä niitä on tuhansia.

− Myöskään itse työ ei ollut samalla tavalla kaupallista kuin se tänä päivänä on. Keskityimme lähinnä asiakkaiden asioiden ajamiseen ja maksuliikenteeseen, entinen pankinjohtaja kertoo.

Rajattua elämää

Kun Teräväinen perheineen muutti Moskovaan vuonna 1990, silloisessa Neuvostoliitossa elettiin poliittisesti epävakaata aikaa. Kaikki ulkomaalaiset sijoitettiin asuntoihin, jotka olivat ulkoministeriön alaisen organisaation valvonnassa.

Turvallisuuden ohella käytäntöön vaikutti myös se, että paikallisten kanssakäymistä ulkomaalaisten kanssa haluttiin rajoittaa.

− Elämä oli rajattua ja seurattua, ja valinnanvaraa oli vähän, mutta ei se ahdistanut, kun asian ymmärsi. Ei silloin koettu turvattomuutta. Enemmän sitä on kai tänään, Teräväinen sanoo.

Turvallisuuden sijaan arjen haasteet koskivat muun muassa ruoan hankintaa. 1990-alun Neuvostoliitossa yritystoiminta ei ollut vielä lähtenyt liikkeelle, ja kaupat olivat valtion omistamia.

− Kolhoositoreilta sai tiettyjä elintarvikkeita, mutta paikalliset kaupat olivat usein tyhjiä. Ainoa paikka, mistä pystyi hankkimaan kunnolla päivittäistavaroita, oli Stockmannin myymälä.

Moderni Venäjä

Nykypäivän Venäjällä asiat ovat toisin. Katukuvaa värittää laaja tarjonta korkeatasoisia ravintoloita ja kansainvälisiä ketjuja, joita Suomesta ei löydy.

Myös liikenne on paisunut uusiin mittasuhteisiin aina ongelmaksi asti. Ruuhkat ovat valtavat, ja liikkumiseen on varattava runsaasti aikaa.

− 1990-luvun alussa länsiauto oli Venäjällä harvinaisuus. Niitä oli lähinnä ulkomaalaisilla ja ulkomaalaisilla firmoilla. Tänä päivänä Moskovassa on yli kolme miljoonaa rekisteröityä autoa, joista suurin osa länsimaisia, Teräväinen vertaa.

Varakkuutta ei peitellä

Siinä missä suomalainen pyrkii usein kätkemään varallisuutensa, Venäjällä kasvanutta hyvinvointia ei peitellä, päinvastoin: jos rahaa on, se pitää näyttää muillekin.

− Tämä näkyy kaikessa kuluttamisessa: pukeutumisessa, autoissa, asumisessa ja ravintoloissa. Venäläinen on herkempi kuluttamaan ansaitsemiaan rahoja, Teräväinen sanoo.

Vaurastumisen myötä todelliset rikkaat kiinnittävät yhä enemmän huomiota turvallisuuteensa esimerkiksi palkkaamalla henkilökohtaisen turvamiehen. Teräväinen toteaa, että asiassa on kaksi puolta.

− Ihan kaikki nopeasti rikastuneista eivät ole ansainneet rahojaan rehellisin keinoin. Heillä voi olla vihamiehiä, joita vastaan he haluavat suojautua.

− Toisaalta osalla rikkaista voi olla turvamiehet siksi, että he haluavat näyttää sillä omaa asemaansa, vaikka realistista uhkaa ei olisikaan.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.