Mainos

Suomalainen merikapteeni kertoo työstään: Myrskytuulia ja yhteentörmäys

Kun tuuli puhaltaa yli 30 metriä sekunnissa, täytyy unohtaa aikataulut ja keskittyä pitämään alus pystyssä. Suomalainen merikapteeni kertoo, millaista työ merillä on.

Aku Kaikkonen ei ole laskenut, moneenko satamaan hän on kiinnittynyt. Yli parisataa niitä ainakin on.

– Olen seilannut Euroopassa, Välimerellä, Punaisellamerellä, Mustallamerellä, Karibialla ja Pohjois-Atlantilla. Tutuimmiksi ovat tulleet Itä- ja Välimeren alue, Aku sanoo.

Ammatinvalintaan 1990-luvun alussa vaikutti suuresti sen hetkinen taloudellinen tilanne.

– Minun piti miettiä, mistä töitä varmimmin saa. Merialan näkymät olivat hyvät. Lisäksi olin jo aikaisemmin ajatellut, että luonteelleni sopisi liikkuva työ.

Niinpä Aku päätyi Kotkaan opiskelemaan merikapteeniksi.

Hiililaivasta matkustajalaivalle

Aku aloitti alan työt vuonna 1995.

– Muutos oli suuri, kun siirryin hiililaivalta yliperämieheksi ja sittemmin päälliköksi Kristina Cruisesin matkustajalaivalle vuonna 2002, Aku kertoo.

Helpoimpia paikkoja laivapäällikölle ovat hänen mielestään suuret satamat, joissa on hyvät sääolosuhteet.

– Grönlanti on eristyneisyyden ja jäiden takia hankala paikka. Olen käynyt siellä useamman kerran.

Yhteentörmäys proomun kanssa

Pahimmat myrskynsä Aku on kokenut rahtilaivalla Pohjois-Atlantilla.

– Tuuli puhalsi yli 30 metriä sekunnissa. Silloin pitää unohtaa aikataulu ja keskittyä pitämään alus oikeassa kulmassa ja nopeudessa aaltoihin nähden, Aku selittää.

Luonto voi aiheuttaa vaaran ilman myrskyäkin.

– Seilasimme Kristina Reginalla Ruotsin ja Saksan välissä vuonna 2007, kun sääolosuhteet muuttuivat hankaliksi. Näkyvyys oli huono, mikä johti yhteentörmäykseen tukkiproomun kanssa.

– Meidän aluksemme ei kärsinyt kovin suuria vaurioita, mutta tukkiproomulle kävi huonommin.

Kerran Aku on myös ollut vaarassa menettää oman kätensä.

– Vasen käteni melkein kirjaimellisesti katkesi työtapaturmassa vuonna 1996, kun laivan katkennut kiinnitysköysi osui siihen.

Byrokratia hankaloittaa

Monilla laivoilla maissa viivytään niin vähän aikaa, ettei henkilökunta juuri ehdi poistumaan laivasta.

– Kristina Katarinalla tilanne on toinen: saavumme yleensä maihin noin kahdeksalta, ja lähtö koittaa vasta illalla. Jos suinkin ehdin, yritän päästä uimaan mereen päivän aikana.

Akun on vaikea nimetä suosikkikohteitaan.

– Norjan vuonot ovat omalla tavallaan hienoja, samoin itäinen Välimeri vuoristomaisemineen.

– Puhtaasti laivan päällikön näkökulmasta hyviä ovat sellaiset paikat, joissa byrokratia on vähäistä ja palvelut toimivat – vähemmän demokraattisissa maissa näiden asioiden kanssa saattaa kohdata ongelmia.

Kuusi viikkoa merillä

Akun työrytmi poikkeaa yleisestä maanantaista perjantaihin, kahdeksasta neljään -rutiinista.

– Vietän kuusi viikkoa merillä ja kuusi kotona.

– Oikeastaan yksi syy ammatinvalintaani on se, että voin olla vapaalla, kun muut eivät. Matkustelen ulkomailla sesonkiaikojen ulkopuolella. Minulla on myös Suomessa oma vene, jolla risteilen pitkin rannikkoa.

Enimmäkseen paperityötä

Toisin kuin saattaisi luulla, laivapäällikköä näkyy komentosillalla suhteellisen vähän.

– Hoidan laivan tulot ja lähdöt satamissa. Kapteenia enemmän komentosillalla viettävät aikaa perämiehet: he ajavat merellä neljän tunnin vuoroissa navigoiden laivaa satamien välillä. Minä tulen paikalle, jos olosuhteet niin vaativat.

– Enimmäkseen työaikani koostuu erilaisesta paperityöstä. Jonkin verran pidän myös kokouksia.

Kun aikaa jää, Aku viihtyy omassa 35 neliömetrin hytissään komentosillan lähellä.

– Hytti on minulle aivan riittävä. Siinä on olo-, makuu- ja kylpyhuone. Soitan siellä kitaraa, kuntoilen ja pelaan shakkia tietokonetta vastaan.

Rauhallisuutta ja kinematiikkaa

Minkälainen menestyksekäs merikapteeni sitten on luonteeltaan?

– Rauhallinen ja johdonmukainen, Aku vastaa.

– Laivan käsittelyä satamassa auttaa myös kinematiikan taju: se, että pystyy ennakoimaan liikkuvan kappaleen toimintaa.

Alan tulevaisuus näyttää Akun mielestä ristiriitaiselta.

– Kansipuolen tehtäviin näyttäisi löytyvän miehistöä, mutta konepuolen tilanne on vaikeampi. Pätevää konepäällikköä ja -miehistöä on hankala löytää. Ilmeisesti nuo työt eivät houkuttele nuoria.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Aku Kaikkonen, Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.