Mainos

Poliisin valmiusyksikkö Karhun johtaja: Pelosta ei pääse koskaan eroon

Poliisin erikoisyksikkö Karhu suorittaa vakavia hengen- tai terveydenvaaraa sisältäviä tehtäviä. Sitä käytetään myös terrorismin vastaiseen toimintaan. Yksikönjohtajan mukaan vaarallisessa työssä vaaditaan hyvää fyysistä ja psyykkistä kestävyyttä.

Poliisin valmiusyksikössä sosiaaliset taidot ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä työskentely on pitkälti ryhmässä toimimista. Vaikka fyysinen kunto on tärkeää, katsotaan hakuprosessissa enemmän henkistä ja sosiaalista puolta.

– Kuntoa ja voimaa saa kuntosalilta tai pururadalta, mutta luonteeseen ja temperamenttiin ei juuri voi vaikuttaa, Karhun johtaja toteaa.

Erikoisyksikön työntekijät valitaan hakupapereiden, kuntotestien, soveltuvuuskokeiden ja haastattelujen perusteella. Ensimmäisenä karsitaan liian varttuneet sekä liian kokemattomat hakijat. Liian varttuneiksi katsotaan 35 ikävuotta lähestyvät.

– Haemme tähän työhön melko tavallisia, sporttisia ihmisiä, emme mitään supermiehiä tai superurheilijoita.

Koulutus on kaiken A ja O

Karhu, eli Helsingin poliisilaitoksen valmiusyksikkö, perustettiin 1972 turvaamaan vuoden 1975 ETY-kokous. Erityiskoulutettua ja erityisvälinein varustettua valmiusyksikköä on käytetty muuan muassa Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa sekä Sellon kauppakeskuksen tragediassa.

Valmiusyksikkö pitää osaamistaan yllä jatkuvalla koulutuksella. Tehokkaasta työajasta puolet käytetään koulutukseen, joka sisältää taktiikkaa, voimankäyttöä ja välineiden hallintaa.

Noin kolmasosan työajasta yksikkö käyttää peruspoliisipartiointiin Helsingin alueella.

– Näin erikoismiehillä pysyy tuntuma normaaliin perustyöhön ja normaaleihin poliisin asiakkaisiin.

Karhussa työskennellään määräaikaisesti, siitä ei siis jäädä vanhuuseläkkeelle.

– Miehistön yläikäraja on 43 vuotta ja ryhmänjohtajien 48 vuotta. Ryhmänjohtajien yläikäraja on korkeampi, koska kokemusta tarvitaan, ja näin pystytään varmistamaan hiljaisen tiedon siirtyminen.

Jännitystä ja pelkoja voi lieventää

Vaarallisten tilanteiden aiheuttamiin tunteisiin pyritään valmentautumaan jo koulutuksessa.

– Kun tietää, että on saanut hyvän koulutuksen ja osaa työnsä, tilanteisiin on helpompi mennä. Tietenkin myös asianmukaiset varusteet auttavat lieventämään jännitystä ja stressiä. Peloista on mahdotonta päästä koskaan täysin eroon, mutta se ei ole tarkoituskaan.

Valmiusyksikön johtaja muistuttaa pelon ja stressin olevan ihmisen normaaleja suojelumekanismeja.

– Niin kauan, kun ne eivät häiritse rationaalista toimintaa, on hyvä, että ne toimivat. On epänormaalia, jos ei koskaan tunne pelkoa tai stressiä. Erityisen haastavien tilanteiden jälkeen pidämme jälkipuintikeskustelun, jonka tarkoituksena on varmistaa henkisen työkunnon säilyminen.

Perheen on sopeuduttava äkillisiin muutoksiin

Karhussa työskentely vaikuttaa myös perheeseen.

– Töihin voi joutua lähtemään yllättäen. Jos suunnitellut synttärit tai mummolavierailut peruuntuvat, niin totta kai se aiheuttaa harmia kotona.

Yleensä puolisot kuitenkin tietävät työn vaatimukset etukäteen. Jo hakuvaiheessa hakijoilta varmistetaan, että perhe on tietoinen hakeutumisesta erikoisyksikköön.

Ryhmänjohtajan mielestä puoliso on tärkeä pitää ajan tasalla työhön liittyvistä menoista, mutta aivan kaikkea ei perheelle voi kertoa.

– Tehtävien sisältöön liittyy usein salassapitomääräyksiä, jotka on kirjattu lakiin. Lakia on tietenkin noudatettava.

Haasteellinen ja vaarallinen työ on kuitenkin antoisaa.

– Kyllä tämä minusta on maailman parasta poliisityötä. Koulutus ja tehtävät ovat niitä parhaita asioita tässä työssä, yksikönjohtaja toteaa.

Studio55.fi/Tuuli Lindgren

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.