Mainos

Olutpullo koitui suomalaismiehen kohtaloksi Saudi-Arabiassa

Kun suomalainen matkailija joutuu ulkomailla hankalaan tilanteeseen, kyseisen maan Suomen-konsulaatti auttaa parhaansa mukaan. Kun ulkoministeriössä työskentelevä Jussi Pekkarinen otti tehtäväkseen aiemmin tänä vuonna ilmestyneen Konsulinkyydillä kotiin –kirjan työstämisen, hän ei voinut muuta kuin todeta totuuden olevan tarua ihmeellisempää.

Jussi Pekkarisen koostaman kirjan tavoitteena oli selvittää, mitä ministeriö oli tavallisten, matkailevien kansalaisten hyväksi vuosien mittaan tehnyt. Keitä oli autettu, keitä ei, ja miten tehtävistä on selvitty.

– Minulla oli aloittaessani jonkinlainen käsitys tapahtumista, mutta käytyäni materiaalin läpi, en voinut kuin hämmästellä, missä kaikkialla ja millaisissa tilanteissa Suomen kansalaisia on vuosien mittaan ollut, Jussi Pekkarinen kertoo.

– Monen tapauksen kohdalla totesin mielessäni, että kyllä fakta hakkaa kiinnostavuudessaan fiktion.

Valtaosaa suomalaisten sattumuksista maailmalla ei suinkaan voi luonnehtia hauskoiksi tai edes surkuhupaisiksi. Pekkarisen mukaan moni tapaus sai hänet ajattelemaan esimerkiksi maailmalla olleen nuoren vanhempien hätää. Alkoholi ja huumeet saivat nuoret matkailijat takuuvarmasti vaikeuksiin.

Melkoinen hinta olutpullosta

Saudi-Arabiassa urakkahommissa työskennelleen suomalaismiehen reaktio oli sanalla sanoen hämmästynyt, kun hänet pidätettiin vuonna 1978 Al-Khobarissa. Mies oli juuri palannut lomalta Bahrainista. Jeddassa toimivat Suomen lähetystö sai tiedon asiasta vasta, kun mies oli ollut viikon ajan pidätettynä.

"Raskauttavana pidetään sitä, että mies on aiemmin käynyt Saudi-Arabiassa ja näin ollen oli tietoinen paikallisesta lainsäädännöstä", Jeddan edustusto sähkötti Helsinkiin.

Miehelle ennakoitiin jopa puolen vuoden vankeustuomiota. Syy oli olutpullon kuljettaminen maahan.

Lopulta mies selvisi vain kuukauden tuomiolla, ja lähetystö kertoi pyrkineensä vaikuttamaan siihen, ettei miestä hänen vapauduttuaan karkoitettaisi maasta. Lopulta suomalaismies selvisi saudiviranomaisten varoituksella.

"Hän voi olosuhteisiin nähden hyvin, valitellen vain yksipuolista ruokavaliota ja puutteellista hygieniaa", kertoi edustusto Helsingin-kollegoilleen. Koska oluelle perso mies oli täysin kielitaidoton, lähetti Jeddan-edustusto virkailijan valvomaan tämän vapautumista.

Äiti maksoi aikamiespojan töppäilyreissun kustannukset

Kolmekymppinen suomalaismies puolestaan oli lähtenyt kunnon irtiottolomalle Mallorcalle kesällä 1976. Harmi vain, että matkailija oli sen verran heikossa kunnossa, ettei häntä huolittu paluupäivänä lentokoneen kyytiin lainkaan.

Järkyttynyt nuorimies sai asian kuultuaan kentällä lievän sydänkohtauksen, ja hänet kiidätettiin paikalliseen sairaalaan. Matkaoppaat ilmoittivat asiasta Madridin-suurlähetystöön. Lentoyhtiö ei alkuun ollut suostua vaihtamaan miehen lippua sopivalle paluulennolle, mutta antoi lopulta armon käydä oikeudesta. Pojan äiti talletti rahat ministeriölle, joka oli yhteydessä asioita hoitaneeseen lähetystöön Madridissa.

"Pari tyyppiä puhui helposta rahasta"

Kaksi Marokosta saapunutta suomalaistyttöä kärähti Malagan lentokentällä alkuvuodesta -73. Tulli löysi kummankin tytön hallusta kilon huumeita. Madridin-suurlähetystö pyysi ministeriötä ilmoittamaan asiasta tyttöjen vanhemmille ja kertoi hankkineensa tytöille asianajajan. Edustajistosta korostettiin, että huumeiden salakuljetus oli Espanjassa vakava rikos, josta saattaisi seurata jopa kuuden vuoden vankeustuomio.

Tytöt kirjoittivat kotiin "parin tyypin" ehdottaneen heille helpon rahan hankkimista: tyttöjen olisi vain salakuljetettava huumeet Marokosta Tanskaan. Taistolaisaktiivitytöt harmittelivat tilannetta selleissään, mutta vielä enemmän heitä hävetti: mitäköhän muut Sadankomitean ja SDNL:n toverit ajattelisivat, kun saisivat tietää rahanhimon sokaisseen kunnon aatteen tytöt?

Tytöt ilmoittivat vastaavansa itse teoistaan rahalla, sillä muutoin he joutuisivat selvittämään sakkonsa vankilatuomiolla. Asianajaja onnistui suunnitelmien mukaan, ja syyttäjä päätyi vuoden vankeustuomioon. Suurlähetystö maksoi sakot, ja tytöt vapautettiin. Omaiset olivat maksaneet lähetystölle sakot sekä junaliput kotiin.

Tytöt kiittivät myöhemmin postikortilla konsulia saamastaan avusta. Rahat heiltä saatiin perittyä vasta 70-luvun lopulla.

Sattumuksille ei näy loppua

Jussi Pekkarinen kävi Konsulinkyydillä kotiin -kirjaa varten läpi peräti 700 koteloa arkistomateriaalia. Kirjaan hän kokosi materiaalista mielenkiintoisimmat tapaukset vuosilta 1918–1981. Eikä sattumuksille näy loppua: esimerkiksi kulttuurien välisistä kuiluista johtuvat väärinymmärrykset jatkuvat melko varmasti yhtä kauan, kuin ihmiset vain jaksavat matkustella.

– On toki luonnollista, että matkailijoille sattuu ja tapahtuu jatkuvasti. Kansalaiset ovat tottuneeet saamaan apua ja hyvää palvelua etenkin tsunamin jälkeen. Voisipa melkein kärjistää suomalaisten vaativan sosiaaliturvaa jopa viidakkoon, Pekkarinen luonnehtii.


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.