Mainos

Olavinlinna on kipeästi korjauksen tarpeessa

Museovirasto tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että Olavinlinna ja Suomen kolme muuta keskiaikaista linnaa pystytään pitämään avoimina yleisölle.

Suomesta löytyy neljä ehjää keskiaikaista linnaa: Kastelholma, Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna sekä Raaseporin, Kajaanin ja Kuusiston linnanrauniot.

Museoviraston ja Turun museokeskuksen lähtökohta on, että linnat ovat auki yleisölle.

− Meillä on slogan, jonka mukaan linnat ovat kansallisomaisuutta, ja niiden tulee olla kansalaiskäytössä, Museoviraston Linnat-yksikön hankekoordinaattori Anne Parikka sanoo.

"Mitä, pitääkö tänne maksaa sisäänpääsymaksu?" on Parikan ja hänen kollegoidensa valitettavan usein kuulemma lausahdus.

− Linnojen avoinna pito, huolto ja korjaukset vaativat aikamoista panostusta valtiolta, joka vastaa linnojen kunnosta ja Olavinlinnan ja Hämeen linnan osalta myös avoinna pidosta, Parikka huomauttaa.

Olavinlinna rakennettiin sotilaskäyttöön

Ammattitaitoinen henkilökunta ja linnan hyvä yleiskunto ovat edellytykset sille, että Olavinlinnaa voidaan esitellä yleisölle ympäri vuoden ja että siellä voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia − ei ainoastaan nyt, vaan myös sadan vuoden päästä.

− Tästä aiheutuu aikalailla kuluja. Joskus 1990-luvulla linnan neuvottelukunnan jäsenistä eräs totesikin, että onpa hyvä, että linnasta vastaa valtio eikä kaupunki, Parikka kertoo.

Suomessa ei onneksi ole vielä tarvinnut mennä siihen, että pohdittaisiin kävijämäärien rajoituksia. Toki Oopperajuhlien katoksen, katsomon ja esiintymislavan rakentaminen ja purkaminen väsyttävät linnan muureja.

− Olavinlinnaahan ei ole rakennettu oopperanäyttämöksi vaan sotakoneeksi, Savon lukoksi, Parikka muistuttaa.

Vuosittain Olavinlinnan opastetuilla kierroksilla ja tapahtumissa (ilman oopperajuhlien kävijöitä) käy yli 100 000 linnavierasta. Tämä rasittaa luonnollisesti niin linnaa, rakenteita kuin ympäristöäkin.

− Mutta ihmismassat ovat kuitenkin pieniä täällä meillä verrattuna vaikka Granadan Alhambraan, jossa käy päivittäin 14 000 vierasta.

Korjaustyöt yhä kesken

Olavinlinna on historiallisen kohteen tavoin ehtinyt rapistua aikojen saatossa. Tähän mennessä linnassa on ehditty korjata tornien kattoja, vesieristeitä, Kuninkaansalin parveke, muureja, Paksu Bastionin muureja sekä oopperan käyttöön puvustamo ja maskeeraamo.

Parikka kertoo, että linnan kunto on huonompi kuin korjaustöiden alussa vuonna 2007 osattiin edes kuvitella.

− Kun korjausmiehet pääsivät telineiden avulla muureille, paljastu mitä kaikkea vesi oli niille aiheuttanut. Muureilla oli paljon irtonaisia kiviä, ja ensimmäinen tehtävä oli huolehtia linnan yleisöturvallisuudesta.

Olavinlinnaan on saatu valtion budjetista korjausrahoja. Valitettavasti ne ovat nyt loppumassa. Linnasta on vielä suurin osa korjaamatta. Korjauksia on jatkettava, ja työt tulevat jatkumaan vielä vuosia.

− Valitettavasti kaikki eivät ymmärrä sitä, että me Museovirastossa asetamme linnan kunnon tapahtumien edelle. Ilman hyväkuntoista linnaa Olavinlinnassa ei voi järjestää yhtäkään tapahtumaa. Kaikkien tapahtumien tulee tapahtua linnan ehdoilla, Parikka painottaa.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.