Mainos

Martista tuli Marutei ja Japanin kansalainen – ei ikävöi Suomeen

Martti Turunen syntyi Pielisjärvelle Jaakonvaaran kylään 73 vuotta sitten. Nykyään Martti eli Marutei Tsurunen on Japanin kansalainen ja ensimmäinen sikäläiseen parlamenttiin päässyt entinen ulkomaalainen. Yli 40 ulkomailla vietettyä vuotta ovat antaneet perspektiiviä Suomeen.

Marutei Tsurunen meni Japaniin vuonna 1967 lähetystyöntekijäksi.

– Olin kiinnostunut ulkomaista ja muualla asumisesta lapsesta asti. Pyrin ensin lähetystyöntekijäksi Afrikkaan, mutta en saanut sinne viisumia. Kun kirkon lehdessä sitten ilmoitettiin paikasta Japanissa, päätin yrittää sinne, Tsurunen kertoo.

Hyväksytyksi tultuaan Tsurunen kävi ensin kaksi vuotta päätoimisesti kielikoulua Tokiossa. Sen jälkeen hän siirtyi kirkon palvelukseen Kyushun saarelle.

– Totesin varsin pian, että Japani on todellinen sulatusuuni. Täällä länsi ja itä kohtaavat toisensa hyvässä sovussa. Rakkauteni maahan on kasvanut vuosien mittaan, kun olen oppinut näkemään sen hyviä ja huonoja puolia.

– Kielen opiskelu on jatkunut tähän päivään asti ja jatkuu edelleen. Japanin puhekielen oppii parissa vuodessa, mutta kielen hallitseminen on todella vaikeaa.

Elämänohjeenaan Tsurunen on pitänyt koko ajan: maassa maan tavalla.

– Olen halunnut ymmärtää Japanin kulttuuria sitä arvostelematta. Tämä asenne on auttanut minua sopeutumaan ja löytämään oman paikkani japanilaisen yhteiskunnan sisältä. Minulla on Japanin kansalaisuus, joten siinäkin mielessä olen yksi heistä.

Historiaa parlamentissa

Vuoden 2002 helmikuussa Tsurunen teki jotain ennennäkemätöntä: hän nousi ensimmäisenä ulkomailla syntyneenä ja kasvaneena ihmisenä kansanedustajaksi Japanissa.

– Asetuin ehdokkaaksi parlamenttivaaleihin ensimmäistä kertaa vuonna 1995. Yritin uudestaan, kunnes vihdoin seitsemisen vuotta myöhemmin pääsin varasijalta ylähuoneeseen. Entiselle ulkomaalaiselle pääsy parlamenttiin on Japanissa äärimmäisen vaikeaa.

Toiselle kuuden vuoden työkaudelle Tsurunen nousi puolueensa kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä.

– Mutta viime heinäkuun vaaleissa puolueemme kärsi musertavan tappion. Menetimme yli puolet vaalivuorossa olleiden paikoista, omani mukaan lukien.

Elämäntyyli länsimaalaistumassa

Tsurunen kuvailee japanilaisia työmuurahaisiksi.

– Monet tekevät ylitöitä, eikä vapaapäiviä juuri ole. Lomapäiviä on vuosittain lähes yhtä paljon kuin Suomessa, mutta ne on pätkitty lyhyisiin osiin. Kesäloma kestää korkeintaan kymmenen päivää.

– Perinteisesti vaimo hoitaa kodin ja lasten kasvatuksen. Aviomies puolestaan tulee kotiin myöhään illalla ja viettää viikonloput muun muassa golfia pelaten. Tämä elämäntyyli on tosin kovasti muuttumassa länsimaalaiseen suuntaan nuorempien keskuudessa.

Tsurunen kertoo, että japanilaiset toimivat usein ryhmissä ja tukevat toisiaan.

– Perheenäidit tapaavat erilaisten harrastusten parissa. Monet miehetkin kuuluvat yhteiskunnan hyväksi tavalla tai toisella toimiviin vapaaehtoisjärjestöihin tai tukevat poliitikkoja kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla.

– Ulkopuolisille japanilaiset ovat hyvin sulkeutuneita, Tsurunen sanoo.

Suomikin muuttunut

Tsurunen ei ikävöi Suomeen, mutta vierailee entisillä kotikulmilla mielellään lähes joka kesä.

– Tapaamme silloin vaimoni kanssa sukulaisia ja ystäviä, vietämme aikaa kesämökillä ja käymme puolukka- tai mustikkametsässä. Suomi on aina ollut minulle kotimaa, jota rakastan koko sydämestäni.

Vuosien varrella maa on hänen silmissään muuttunut.

– Perinteitä kunnioitetaan Suomessa enemmän nyt kuin minun nuoruudessani. Luontoakin pyritään vaalimaan, ja suomalaiset viettävät siellä aikaa ehkä enemmän kuin aikaisemmin. Kesämökkien suosio on tästä hyvä esimerkki.

– Mutta monet suomalaiset eivät pidä riittävästi huolta terveydestään. Siksi he ovat liian lihavia ja sairastuvat moniin hyvinvointisairauksiin, Tsurunen huomauttaa.

Tsurunen tuntee itsensä sekä japanilaiseksi että suomalaiseksi.

– Näin on hyvä. Nyt eläkkeelle päästyäni haluaisin jatkaa Suomen ja Japanin kulttuurivaihtoon osallistumista, mieluiten kirjoittamalla. Voisin esimerkiksi kääntää kirjallisuutta puolin ja toisin tai kirjoittaa itse maiden kulttuurieroista – hyvistä puolista enemmän kuin heikkouksista, Tsurunen sanoo.

Kuvat: Marutei Tsurunen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.