Lapin olosuhteet ovat pelastuslaitokselle vaikeat

Etäisyydet ja kylmyys - tässä kaksi suurinta haastetta, joiden parissa Pohjois-Suomen pelastushenkilökunta painii. Osa pelastustilanteista olisi ehkäistävissä, jos luonnossa liikkujat varustautuisivat ennalta olosuhteisiin.

Markku Lehtinen on asunut lähes koko ikänsä Sodankylässä ja ehtinyt toimia yli 30 vuoden ajan aluepalopäällikkönä Lapin pelastuslaitoksen Pohjois-Lapin seutukunnassa.

Työympäristö, josta Lehtinen vastaa, on kooltaan 12 000 neliökilometriä. Lähistöllä on suuria matkailualueita, kuten Urho Kekkosen kansallispuisto.

− Etäisyydet ja Sodankylän kunnan laajuus ovat tekijöitä, jotka tekevät pelastustehtäviin haasteita. Toinen tekijä on kylmyys, Lehtinen tiivistää.

Paukkupakkasen armoilla

Lehtisen esimerkit etäisyyksien ja sääolosuhteiden vaikutuksesta onnettomuustilanteisiin ovat kouriintuntuvia. Aikaa hukattavaksi ei ole.

Kuvitteellisessa onnettomuustilanteessa charter-bussi täynnä turisteja ajaa ojaan nelostiellä, 60 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Ulkona on -25 astetta pakkasta; säätila, joka ei ole tosielämässäkään harvinaisuus.

− Turisteilla ei ole välttämättä mukana kylmien olosuhteiden vaatteita. Kun palokunnalla ja sairaskuljetuksella kestää tunnin tulla paikalle, matkailijoille tulee todella kylmä, ja pakkasella on pahimmillaan sokkivaikutus, Lehtinen sanoo.

Vastaava tilanne voi käydä myös esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa. Alueella on autiotupia, joissa kuka tahansa voi yöpyä.

Tuvat on varustettu palovaroittimilla, mutta niitä ei aina tarkasteta jokaisen kävijän jälkeen.

− Illalla on menty makuupussiin nukkumaan vähissä vaatteissa. Sitten lähdetään yöllä tulipalon tieltä pois paukkupakkaseen, Lehtinen kuvaa.

Heikko varustetaso ei ole pelkkä kuvitteellinen tilanne. Lehtisen mukaan siihen törmää tämän tästä.

− Keski-Euroopasta voi tulla rekankuljettaja, jolla on keskellä talvea päällään t-paita ja hollannikkaat, Lehtinen päivittelee.

14 tunnin odotus

Kaikista edellä mainituista tilanteista seuraa myös logistiikkaongelmia. Millä kuljettaa iso joukko potilaita jatkohoitoon?

− Ajoneuvoihimme mahtuu yhteensä kuusi, ja kaksi lisää Aslakiin (pelastushelikopteri). Onneksi asiaan tuli hieman parannusta, kun pelastuslaitos sai tänä vuonna suuren lahjoituksen, kylmänsuojausperävaunuja, joissa on per vaunu 150 ihmiselle kylmänsuojausvarusteet, Lehtinen kiittelee.

Sodankylä on lisäksi siitä onnekas, että puolustusvoimilla on kunnassa jääkäriprikaatin joukko-osasto, jolla on saatavissa maastokuljetuskapasiteettia.

Vaikka kuljetusvälineistö olisi saatavissa, potilaan luokse pääseminen voi muodostua haasteeksi. Lehtinen mainitsee esimerkkinä viime syksyltä maastopelastustehtävän 36 kilometrin päässä kirkonkylältä.

− Potilaan nouto kesti 14 tuntia. Häneltä oli sääriluu poikki. Operaatiota haittasi erittäin voimakas lumisade; lunta tuli 25-30 cm yössä. Moottorikelkalla ei päässyt eteenpäin, joten meidän oli liikuttava mönkijällä.

Harjoitus tuo esiin ongelmat

Onnettomuustilanteita myös harjoitellaan etukäteen. Vuonna 2007 Ivalossa lavastettiin tilanne, jossa 200 matkustajan charter-lentokone teki niin sanotun maastolaskun.

− Oli syys-lokakuu, ja silloin oli kylmä. Mukana oli pieniä lapsia, ja he olivat paleltua jo tässä vaiheessa, Lehtinen kuvaa haastavaa tilannetta, joka voisi sattua keskellä paukkupakkasia.

− Monta kertaa olemme päässeet hyvällä tuurilla. Enää emme jossittele, vaan puhumme, että kun onnettomuus sattuu, mitä tehdään.

Metsän eläimet liikkeellä

Toisin kuin voisi luulla, Sodankylän alueella Suomen luonnon villieläimet eivät muodosta merkittävää uhkaa. Karhua aktiivisesti metsällä liikkuva Lehtinen ei ole koskaan kohdannut.

− Ilmeisesti karhu on täällä niin paljon ihmistä pelkäävä, että se väistää. Täällä ei ole ollut yhtään sellaista pelastustehtävää, jossa ihmisille olisi aiheutunut vaaratilanne luonnoneläimestä.

Hirvikolareita alueella sattuu yhdestä kolmeen per syksy. Viime vuosina ihmisiä ei ole onneksi menehtynyt yhteentörmäyksissä.

− Porokolari on paljon yleisempi. Niitä jää Lapin alueella 3000 vuosittain auton alle. Mutta me pelastamme yhtä lailla eläimiä. Viime syksynä otimme kolme poroa heikoilta jäiltä pois, Lehtinen sanoo.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

    Uusimmat