Mainos

Kirjailija ylistää junamatkustamista: Kukaan ei kopeloi haarojen väliä

Kirjailija Antti Tuuri on matkustanut Euroopassa seitsemänä eri vuosikymmenenä. Tuuri lähti ensimmäiselle matkalleen koulupoikana 50-luvun lopulla. Siitä saakka mies on tarkkaillut ja seurannut mielenkiinnolla Euroopan muutosta.

– Näiden vuosikymmenten aikana Eurooppa on muuttunut paljon. Kun olin 50-luvulla koulupoikana Saksassa, siellä näkyivät vielä toisen maailmansodan jäljet. Kortteleita oli pommitettu raunioiksi. Mutta 60-luvulla sodan jäljet hävisivät kokonaan, kirjailija Antti Tuuri kertoo.

Tuurilla on ainutlaatuisia muistoja myös Saksan myöhemmistä tapahtumista.

– Berliinin muurin murtuminen oli mielenkiintoinen vaihe. Olin Berliinissä, kun muuria alettiin hakata pois. Sitä ennen, kun kävin Itä-Berliinissä, niin olihan se aikalailla, miten sen nyt sanoisi: kylmä kokemus.

Kun muuri oli hajonnut ja Saksat yhdistyneet, Tuuri seurasi mielenkiinnolla rakennustöitä ja sitä, kuinka saksalaiset yrittivät saada itää kuntoon.

– Berliinin valtava rakentaminen, jota olin katsomassa useita kertoja, tietenkin herätti kysymyksiä siitä, voiko Saksa selvitä valtavasta rakentamisesta taloudellisesti.

– Ja nythän on nähty, että ainoa tapa on ollut jättää entinen Itä-Saksa suurtyöttömyyteen ja saasteisiin.

Suomi on seurannut perässä

Tuurin ulkomailla havaitsemat ongelmat ja epäkohdat ovat ajan myötä rantautuneet myös Suomeen.

– On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka kerjäläisiä tulee suurkaupunkien kaduille Euroopassa, ja miten ihmiset missäkin massa suhtautuvat heihin.

– 90-luvulla mietin, että koskakohan nämä kerjäläisongelmat tulevat meille, ja nythän ne ovat täälläkin.

Tuurin mukaan poliitikkojen tehtävä olisi hoitaa asiat kuntoon.

– Hallitus on käsittämättömän neuvoton: puhutaan kerjäämisen kieltämisestä. Ex-pääministeri puhui jopa kieltämisestä lailla. Sehän on sama asia kuin köyhyyden kieltäminen lailla.

Ylistys junamatkustamiselle

Osa Tuurin matkustamisen filosofiaa on matkalla olemisen hienous. Siinä, missä toiset ovat matkalla vasta päästyään määränpäähän, Tuurille matka on alkanut, kun kotoa on lähdetty. Lentomatkailusta luopuneelle kirjailijalle juna- ja laivamatkat ovat miellyttäviä kokemuksia.

– Junamatkustaminen on mukavaa, kun ei tarvitse lähteä lentokentille norkoilemaan. Kukaan ei kopeloi haarojen väliä, ja tilaa on mukavasti.

Reilaamisessa Tuuria viehättää vapaus. Yksin matkustaessaan hänellä ei ole päämäärää.

– Saatan saapua johonkin kaupunkiin ja miettiä, että täällähän voisi olla kiva käydä lounaalla. Sitten vain hyppään junan kyydistä ja jatkan matkaa seuraavalla junalla eteenpäin.

– Kun ilta alkaa koittaa ja matkustaminen riittää, nousen junasta ja etsin jonkun mukavan majapaikan päärautatieaseman läheltä.

Maaliskuussa ilmestyneessä kirjassaan Matkoilla Euroopassa Tuuri kuvailee näkemäänsä ja kokemaansa vuosikymmenten läpi. Kuvatessaan tiettyä matkaa hän liittää siihen muistikuvia aikaisemmilta matkoiltaan.

– Kirjassa on kaikkea, mikä matkustamiseen liittyy. Havaintoja, joita tulee tehdyksi. Mutta kyllähän matkoilla pitää syödä ja juodakin. Kyllä sitäkin tulee siis kuvatuksi, että minkälaisia ruokia tulee nauttineeksi.

Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.