Jerusalem oli toimittajalle raskas työpaikka

Toimittaja Leena Reikko on työskennellyt 28 vuotta ulkomailla, joista viimeiset viisi vuotta Jerusalemissa. Jerusalemin-vuosien loppupuolella Reikko alkoi leipiintyä työhönsä. Hän päätti lopulta komennuksen omasta pyynnöstään.

Ennen paluutaan Suomeen Leena Reikko ehti viettää vuoden jos toisenkin maailmalla: 12 vuotta Ruotsissa, kahdeksan Istanbulissa, kolme Beirutissa ja viisi Jerusalemissa.

Lähi-idässä asuessaan Reikko kirjoitti uutisia yhä uudestaan samoista aiheista: luonnonkatastrofeista, sodista, pakolaisista, ihmisoikeusloukkauksista, hallitusten kaatumisesta…

Vuonna 2005 mitta tuli täyteen.

− Kyseessä ei ollut se, että olisin palanut loppuun, vaan minusta alkoi tuntua, että olin ulkomaantoimittajana saanut työstä sen minkä siitä voi saada. Olin myös antanut kaiken minkä pystyin antamaan.

Reikko kypsyi vähitellen päätökseensä. Hän halusi pois sekä Jerusalemista ja Lähi-idästä että koko uutistyöstä. Vuonna 2006 toimittaja palasi vihdoin takaisin Suomeen.

Armeijan armoilla

Reikko aloitti työrupeamansa Jerusalemissa syyskuussa vuonna 2001, yksitoista päivää ennen 11.9. tapahtumia Yhdysvalloissa. Palestiinalaisten kansannousu oli alkanut vuotta aiemmin, minkä jälkeen väkivallan kierre syveni nopeasti.

Kiristynyt turvallisuustilanne ja monet rajoitukset sanelivat myös Reikon työtä.

− Lähi-idässä ollaan armeijan armoilla. Aina piti olla varautunut siihen, että johonkin ei pääse.

Reikon oman kokemuksen mukaan raskainta palestiinalaisille on elää jatkuvasti toisen kontrollissa.

− Jos lähdet kotoa kymmenen kilometrin päähän ja matkalla on Israelin armeijan tarkastuspiste, et voi aamulla suunnitella, pääsetkö määränpäähäsi tai edes takaisin kotiin. Aina pitää olla suunnitelma B.

− Palestiinalaiset elävät tässä todellisuudessa päivittäin. Onhan se raskasta, Reikko huomauttaa.

Ymmärrys kateissa

Reikko ei enää edes muista, miten monta rauhanaloitetta viiden vuoden aikana ehdittiin uutisoida ja miten monta kaatui. Peruskuvio ei tuntunut muuttuvan mihinkään. Alueelta uutisointi herätti myös herkästi voimakkaita tunteita.

− Aluksi se tuntui kauhealta, mutta sitten vaan lakkasin lukemasta nettipalstoja. Minun missioni oli yksinkertaisesti kertoa, mitä tapahtuu.

Toimittajana Reikko kulki paikallisen arjen molemmilla puolilla. Oli turhauttavaa kuunnella, miten fiksut ihmiset Israelissa saattoivat puhua palestiinalaisista päättömyyksiä, kuten myös toisin päin.

− Israelilaiset eivät voi tietää, eivätkä haluakaan tietää, millaista on armeijan tarkastuspisteellä. Heille on turha kertoa pelosta, että mitä jos ensi yönä pommitetaan. Yhtä lailla on mahdoton selittää palestiinalaiselle, millaista on mennä täyteen kuppilaan ja pelätä, kuka posauttaa itsensä.

− Loppuaikana tuntui siltä, että mitä kauemmaksi israelilaiset ja palestiinalaiset tulevat toisistaan, sitä villeimmäksi uhkakuvat toisesta muuttuvat, Reikko lisää.

"Lähi-itä ei lähde ihmisestä"

Pelko on tunne, jolta tuskin kukaan levottomalla alueella työskentelevä voi välttyä. Reikkoa pelotti erityisesti alkuaikoina Lähi-itään saapumisensa jälkeen.

− Aluksi pelkääminen nolotti. Mutta sitten tulin siihen tulokseen, että se on itsesuojelua.

Itsesuojelu tuli tarpeeseen, sillä vuosien varrelle mahtui vaarallisia tilanteita. Henkilökohtaisia vihanpurkauksia Reikko ei kuitenkaan kohdannut.

− On siellä ammuttu ja paukuteltu, sotilaat ovat olleet hermostuneita ja uhanneet pyssyllä. Ei siinä mieti mitään. Jotenkin vaan toimii autopilotilla, ettei lähde esimerkiksi juoksemaan, vaan suojautuu.

Suomeen paluun jälkeen Jerusalemin ja muun Lähi-idän kokemukset pyörivät pitkään mielessä. Reikko koki muiden kriisialueilla toimineiden tavoin, että kokemuksista on vaikea puhua ulkopuolisille.

− Tänä päivänä en seuraa alueen uutisointia mitenkään intohimoisesti, mutta kuitenkin tarkemmin kuin suomalainen keskimäärin. Ihminen voi lähteä Lähi-idästä, mutta Lähi-itä ei lähde koskaan ihmisestä, Reikko lausuu.

Studio55/Jenni Kokkonen

Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Lue myös:

    Uusimmat