Mainos

Helena Petäistö paljastaa matkavinkkinsä Nizzaan

MTV3:n Ranskan kirjeenvaihtajalla Helena Petäistöllä on Nizzasta sellaista tietoa, jota matkaoppaistakaan ei välttämättä löydä. Lue alta Petäistön Studio55.fille kirjoittama juttu kaupungista ja poimi talteen vinkit majoitusta ja ruokailua varten.

Eräs hurmaavimmista suomalaistenkin löytämistä matkakohteista on Ranskan Rivieran kruunaamaton kuningatar, Nizza – valovuosien päässä etelän betonirannikoista! Kaupunki tihkuu hienoa historiaa, sillä maailman turismiteollisuus alkoi 1800-luvulla juuri tästä kreikkalaisten jo 300 vuotta eKr perustamasta tukikohdasta. Siitä kehittyi kaunis rantakaupunki, jonka ihastuttavassa arkkitehtuurissa ja tyylikkäässä katukuvassa silmä lepää, jossa voi herkutella niin kuin vain Ranskassa voi ja jossa voi imeä itseensä kaupungin omaperäistä ilmapiiriä tekemättä yhtään mitään.

NIizza oli aivan ensimmäinen kaupunki maailmassa, jonka pääelinkeinoksi muodostui turismi. Se on tavanomaisempi kuin naapurinsa Cannes, varsinainen jetsetin glamour-kaupunki. Mutta tavanomaisuus ei Nizzassa tarkoita tylsyyttä. Vaikka tämä 400 000 asukkaan suurkaupunki elää omaa elämäänsä, turisti voi nauttia varsinkin sen runsaasta kulttuuritarjonnasta. Nizzassa on nimittäin enemmän museoita kuin yhdessäkään muussa Ranskan maakuntakaupungissa.

Nizza on ikuisessa kiitollisuudenvelassa Englannin kuningatar Viktorialle, joka talvehti viisi kertaa kaupungin lempeässä ilmastossa. Mahtihallitsijan vanavedessä kaikki Euroopan kuninkaalliset ja aateliset alkoivat talvehtia Nizzassa, ja heidän jälkeensä kaikki muutkin raharikkaat.

Nizzan hienossa yläkaupungissa Cimiez'ssä on edelleen Régina-niminen rakennus, silloinen loistohotelli, joka rakennettiin Viktorialle. Myös Matisse asui rakennuksessa elämänsä loppuvuodet sen jälkeen, kun palatsihotelli muutettiin asuinhuoneistoiksi. Rakennuksen edessä on Viktorialle pystytetty lumivalkoinen marmoripatsas. Viktorian sanottiin suorastaan nuortuneen joka Nizzan reissullaan, ja kerta kerralta hän palasi entistä vastahakoisemmin sumuiseen Lontooseen. Vielä kuolinvuoteellaan hän huokaisi, että jos hän olisi Nizzassa, hän selviäisi hengissä.

Vinkki: hotelli Windsor

Minun tukikohtani Nizzassa on hurmaava hotelli Windsor (11 Rue Dalpozzo, p. 04-93-88-59-35, www.hotel-windsornice.com). Se on keskeisellä paikalla aivan keskustassa vain muutaman korttelin päässä merestä. Aaavistuksen paikan erikoisuudesta saa viimeistään hississä...

Hotelli on ollut saman Redolfin suvun hallussa jo vuodesta 1942. Kaikki 54 huonetta ovat erilaisia ja eri taiteilijoiden maalaamia ja ideoimia. Erikoisin on kultainen huone puutarhan puolella ja hauskin käärmeenkesyttäjän huone kadun puolella. Rehevä eksoottinen puutarha on sään salliessa ihastuttava aamiaishuone ja kelpo ravintola ruoka-aikoina. Lentokenttäbussipysäkki Palais de la Méditerranée on vain parin korttelin päässä.

Vinkki: Chez Palmyre

Kaupungin uskomattomin herkuttelupaikka on Chez Palmyre (5 Rue Droite, p. 04-93-85-72-32), jossa käydessä vain huokaa, miksei sellaisia ole enempää. Siellä voisi syödä vaikka joka ikinen ilta – jos vain onnistuu saamaan pöydän tästä pienestä, vanhan kaupungin kujalla sijaitsevasta 26 paikan bistrosta!

Menestystarinan takana on kaksi mukavaa nuorta miestä, salissa hääräävä nizzalainen Philippe Terranova ja keittiössä uskomattomia herkkuja loihtiva pariisilainen Vincent Verneveaux, joka on hankkinut oppinsa Ranskan kahden suuren keittiömestarin, Guy Savoyn ja Jacques Maximinin, keittiöissä. Vaatimattoman paikan ovessa lukee "cuisine de famille", kotiruokaa, ja sisällä avautuu vanha bistro periaatteella "koskaan et muuttua saa". Juuri sellaista parivaljakko haki ja löysi vuonna 2010, kun paikan pitkäaikainen vanharouva-omistaja halusi viimein luopua siitä tilpehööreineen.

Seinällä riippuvaan ikiaikaiseen peiliin on kirjoitettu lyhyt lista, jolta saa valita alku-, pää- ja jälkiruoan pilkkahintaan: 16 euroa! Ja kun herkut ovat gourmet-tasoa, huomaa sokea Reettakin olevansa paikassa, jossa on kaupungin ehdottomasti paras hinta-laatusuhde. Varsinkin Vincentin risotto vie kielenkin mennessään.

Vinkki: The Scotch Tea House

Joka kerta sekä aloitan että päätän Nizzan matkani samaan paikkaan – niin olen tehnyt jo 30 vuotta –, jonka nimi jo viittaa kaupungin brittimenneisyyteen: The Scotch Tea House (4 Rue de Suède). Ranskan Rivieran vanhin teehuone, englantilainen tietysti.

Skottiruutuinen matto ja jalopuupanelointi tuovat herrainklubitunnelmaa, jota kaupungin kerma tuntuu arvostavan aivan erityisesti, ja paikka on aina täpötäysi. Se on myös suosittu lounaspaikka shoppailun välissä. Minä arvostan aivan erityisesti sen erinomaista Mariage Frèresin teetarjontaa, listalla mm. legendaarinen Marco Polo.

Vinkki: Westminsterin terassi

Hotelli Westminsterin terassi (27 Promenade des Anglais) on taas ehdottomasti paras aperitiivipaikka kauniilla säällä; oikea aitiopaikka kaupungin kuuluisalla rantabulevardilla näkymät sirppinä kaatuvalle Enkeltenlahdelle. Täällä tarjoillaan myös erinomaista sunnuntaibrunssia.

Helena Petäistö

Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.