Mainos

Esko Valtaoja: Avaruuslento on pian keskiluokan ulottuvilla

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ennustaa, että avaruudessa pääsee lähitulevaisuudessa käymään lähes kuka tahansa.

– Kehitys näyttää hyvältä. Nyt odotellaan, että Virgin Galactic ja muut yksityiset firmat aloittavat lennot. Suomestakin jo useampi ihminen on ostanut lipun, eli meillä on kohta suomalainen astronautti. Hintahan on tällä hetkellä noin 200 000 euroa.

Valtaoja uskoo hinnan romahtavan nopeasti.

– Luulen, että hinnat tulevat nopeasti alas, kun kilpailu lisääntyy. Esimerkkinä voi miettiä laivamatkaa Atlantin yli sata vuotta sitten. Siirtolaiset tiesivät, että se on yhdensuuntainen matka, sillä lippu oli vienyt koko omaisuuden. Nyt New Yorkiin pääsee lentokoneella ja 349 eurolla.

– Minun elinaikanani Kanarialle ja Kuuhun tuskin pääsee samalla hinnalla, mutta kymmenen vuoden päästä avaruuslennon hinta lienee kertaluokkaa nykyistä halvempi eli noin 20 000 euroa.

Ensimmäiset lennot vain loikkia

Virgin Galactic on todennäköisesti ensimmäinen säännölliset lennot aloittava yksityinen avaruuslentoyritys. Lennot ovat aluksi lyhyitä loikkia, joissa emäalukselta ponnahtava kone käy noin sadan kilometrin korkeudessa.

– Varsinainen avaruuslentohan se ei ole, myöntää Valtoja. – Pimeää, tyhjää, painottomuutta ja Maapallon kaukana alapuolellaan siinä ehtii kokea, mutta se on vain loikka avaruuteen ja paluu saman tien takaisin.

– Oikea, kiertoradalla käyvä yksityinen turismilento on vielä ainakin viiden vuoden päässä. Lisäksi ilmoitetut aikataulut ovat aina melko optimistisia. Niin käy aina kun päästää mainosmiehet ääneen. Virgin Galacticin piti olla täydessä vauhdissa jo viime vuonna. Joka tapauksessa ensimmäiset turistilennot toteutunevat tällä vuosikymmenellä.

– Merkittävä viimeaikainen muutos avaruuslentojen kehityksessä on NASAn päätös satsata privaattifirmoihin kuljetuslennoissa ja astronauttien kyydityksessä. Se tuo kannustetta myös valtion puolelta liikennöinnin kehittämiseen. Se pistää vauhtia kaikkeen.

Siirtokunnat riippuvat politiikasta

Stanley Kubrickin ja Arthur C. Clarken 2001: Avaruusseikkailu ennusti, että vuonna 2001 ihmiset matkustaisivat säännöllisesti Kuussa sijaitsevaan siirtokuntaan. Nyt on vuosi 2012, ja siirtokunta on vain pilke tiede- ja sotamiesten silmäkulmissa.

– Kubrickin 2001 oli ihan nappiin mennyt arvaus siitä, mitä parhaat asiantuntijat silloin ajattelivat. Gagarinin lennosta oli kulunut vain muutama vuosi ja Kuu-lentoa puuhattiin kovaa vauhtia. Silloin vuosi 2001 ja siirtokunta Kuussa tuntuivat realistiselta vaihtoehdolta. Sanoisin, että Kubrick oli ennusteessa täysin oikeassa, tulevaisuus vain meni pieleen.

– Kun siirtokunta joskus rakennetaan, se rakennetaan poliittisista, ei tieteellisistä syistä. Minun lapsuuden haaveeni eläkepäivistä Kuussa menevät puihin, mutta joskus se on arkipäivää.

Observatorio Kuussa olisi tieteen riemuvoitto. Valtaojan mukaan se toteutuu vielä, sillä paljon nykyistä suurempia peilikaukoputkia ei Maan päälle enää voi rakentaa.

– Tieteen ja erityisesti tähtitieteen kannalta siirtokunta Kuun pimeällä puolella olisi mahtavan hieno juttu. Kuun kääntöpuolella ei ole valo- eikä radiosaastetta. Radiolaitteita ja tv:tä käyttävät ihmiset olisivat kaukana suuren kiven takana. Kuuhun voitaisiin rakentaa valtava radioteleskooppien verkosto, joiden avulla heikkoja merkkejä mahdollisista muista sivilisaatioista voitaisiin ehkä kaapata.

Tekniikka voitti ihmisen

– Avaruuden valloittamisen nykyinen hitaus johtuu politiikasta. Kuu-lentojen aikaan oli kylmä sota. Apollo-lentoja ei olisi koskaan tehty tieteen takia. Yhdysvallat käytti parhaimmillaan pari prosenttia bruttokansantuotteestaan avaruusohjelmaan. Pidemmän päälle näin suuri rahoitus ei ole kestävää. Kuuhun ei olla lähiaikoina menossa takaisin, ellei tule uutta kilpailua Kiinan kanssa.

– Tieteeseen käytetään aina vähemmän rahaa kuin pullisteluun.

Avaruuden hyödyntäminen sinänsä on ollut valtaisa menestys, sanoo Valtaoja. Ihmiset vain ovat jääneet sivuosaan, kun lähiavaruus on täytetty satelliiteilla ja tietotekniikalla.

– Tekniikan lähettäminen avaruuteen on niin paljon halvempaa kuin ihmisen lähettäminen. Suomessa päätettiin kauan sitten, että rahoja ei tuhlata astronautin avaruuteen lähettämiseen. Mielestäni suomalainen kosmonautti olisi kuitenkin kannattanut Neuvostoliiton aikana avaruuteen lähettää. Venäläiset olisivat tehneet mielellään yhteistyötä kanssamme.

Studio55.fi/Pekka Torvinen

Kuvat Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.