Mainos

Asiantuntija paljastaa yllättävät tarinat symbolien takaa

Pyhiinvaellusreittejä on merkitty lukuisin symbolein, joiden merkitys voi jäädä tavalliselle ihmiselle epäselväksi. Symbolitutkija ja matkanjohtaja Liisa Väisänen kertoo tarinat pyhiinvaellusreittien yleisten symbolien takana.

Labyrintti

Labyrintti on kaksinainen symboli. Se symboloi paitsi varsinainen pyhiinvaellusta myös kristityn ihmisen elämää. Pyhiinvaelluspaikkaan, oli se sitten Jerusalem, Rooma tai Santiago de Compostela, vie monta tietä ja välillä voi eksyä matkalla, mutta lopulta sinne löytää. Kristityn elämässä Jumalan luo vie vain yksi tie.

Jumalan sauva

Nykyisin sanotaan usein, että pyhiinvaeltajilla oli aina mukanaan kävelysauva, mutta sauva ei oikeastaan ollut kävelyä varten. Sillä oli oikea funktio: kun tultiin Pyreneiden tai Alppien yli – riippuen siitä, minne oltiin menossa – se oli ase­ villieläimiä ja rosvoja vastaan.

Noina aikoina ajateltiin, että ihmisen täytyi taistella paholaista vastaan päivittäin. Sauva, joka pyhiinvaeltajilla oli, vastasi arkkienkeli Mikaelin sauvaa. Joka kerta, kun joutui taistelemaan rosvoa tai sutta vastaan, taisteltiin siis ikään kuin paholaista vastaan.

Kampasimpukka

Kampasimpukka on Jaakobin tunnus. Sille, miksi, on monta mytologista selitystä. Kaikkein eniten käytetty selitys on, että se liittyy yhteen Jaakobin ihmeistä. Pyhimyskertomusten mukaan täydessä sotavarustuksessa oleva ritari tipahti hevosineen veteen. Kaiken logiikan mukaan heidän olisi pitänyt kuolla, mutta he pääsivät Jaakobin ihmeen avulla ylös. Ylös noustessaan sekä hevonen että mies olivat täynnä kampasimpukoita.

On toinenkin todennäköinen selitys sille, miten kampasimpukasta on tullut Jaakobin symboli. Kun tultiin pyhiinvaellusmatkalta, haluttiin usein tuoda matkamuistoksi jotain paikalle tyypillistä. Kampasimpukka on äärimmäisen tyypillinen Jaakobin haudan reitillä. Siksi on vakiintunut, että pyhiinvaellusreitin varrella kaikki merkinnät siitä, mihin suuntaan pitää kävellä, on tehty kampasimpukan avulla.

Oliivin oksa

Oliivin oksa symboloi alun perin öljynsä takia kuningasta, koska kuninkaat voideltiin öljyllä. Toinen symboliikka liittyy rauhaan, se on sopimuksen symboli. Kun Nooan arkista lähti Raamatun mukaan kyyhky, se palasi oliivinoksa suussaan. Siitä tiedettiin, että vesi on laskenut ja arkista voi tulla ulos.

Oksa tuli merkitsemään Jerusalemin pyhiinvaellusreitin symbolia. Kun ihmiset toivat jotain tuliaisiksi kotiin pyhiinvaellusmatkalla ja Jaakon haudalla se oli kampasimpukka, Jerusalemissa käyneet toivat kuivatun oliivipuunoksan.

Palmunlehvä

Palmunlehvä on marttyyriuden eli uskonsa puolesta kuolleiden symboli. Aina, kun kuvataan pyhimyksiä, palmunlehvästä tietää, onko pyhimys marttyyri vai ei. Pyhimysten kuvaamisen tapa juontaa juurensa siihen, että Vanhassa testamentissa sanotaan messiaan eteen levitettävän palmunlehtiä. Palmunlehvä viittasi alkujaan Jeesuksen marttyyrikuolemaan, koska hänelle oli levitetty palmunlehviä eteen ennen kuin hän kuoli. Palmunlehvä alettiin liittää muihinkin marttyyripyhimyksiin.

Koska marttyyrejä oli eniten Roomassa, palmunlehvästä tui Rooman symboli. Siitä johtuu, että ne, jotka olivat käyneet Roomassa pyhiinvaelluksella, ottivat matkamuistoksi kuivatun palmunlehvän.

Pietarin avaimet

Pietarin avaimet ovat taivaan portin avaimet. Esimerkiksi Helsingissä ne näkyvät aika selkeästi Helsingin Tuomiokirkon katon reunalla Pietarin kädessä, kun niskaansa vaan jaksaa taivuttaa.

Nykyään pyhiinvaellusreiteillä seurataan lähes aina simpukkaa, mutta alkuperäinen pyhiinvaelluspaikka oli Pietarin hauta Roomassa. Pietarin avaimilla on merkitty reitti Roomaan.

Kukko

Kukko liittyy jälleen yhteen pyhimyslegendojen ihmeeseen. Äiti, isä ja poika lähtivät vaeltamaan Jaakobin haudalle. He pysähtyivät majataloon, jossa oli pojan ikäinen tyttö. Tyttö ihastui nuoreen poikaan, mutta poika ei huomannut tyttöä. Tyttö suuttui. Suutuksissaan hän varasti isänsä hopeat ja laittoi ne pojan reppuun. Kun perhe oli lähdössä majatalosta, tyttö kertoi pojan varastaneen kaikki hopeat. Hopeat löytyivät pojan repusta ja keskiaikaisen tavan mukaan poika hirtettiin.

Äiti ja isä kulkivat onnettomana Jaakobin haudalle. Jaakob ilmestyi heille haudalla ja kehotti palaamaan samaa reittiä, jota olivat tulleetkin – Jaakob ilmoitti pojan elävän vielä. Vanhemmat tekivät työtä käskettyä, ja menivät kylän tuomarin kotiin. Tuomari oli juuri syömässä viinillä haudutettua kukkoa, kun vanhemmat tulivat kyselemään poikansa perään. Tuomari vastasi pojan olevan hirtettynä. Vanhemmat väittivät pojan olevan elossa, johon tuomari vastasi: "Poika on yhtä elossa kuin tämä kukko, joka on lautasellani." Kukko lehahti lentämään.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.