Kotona korsu, lottakanttiini ja juoksuhauta — Kalervo rakensi oman sotamuseon
Kalervo Kaarre esittelee sotamuseota sukulaisilleen sekä yrityksensä henkilökunnalle ja asiakkaille. |
Innokas sotahistorian harrastaja Kalervo Kaarre on kerännyt kotinsa lisäsiipeen Suomen sotavuosiin 1939–45 liittyvää tavaraa. Viime keväänä juhlittiin museon avajaisia.
Kun viikonloppu koittaa, yrittäjä Kalervo Kaarre sukeltaa 1940-luvun tunnelmiin sotamuseossaan Lohjalla.
Keräilykokoelma on sijoitettu kolmeen osaan. Korsu on noin kuuden neliömetrin ja lottakanttiini 20 neliömetrin kokoinen. Juoksuhaudan sekä tilanne- ja varusosaston pinta-ala on 70 neliömetriä.
Huoneet on sisustettu sota-ajan huonekaluilla. Seinällä roikkuu vanha Suomen kartta sekä aseita, jotka on deaktivoitu. Mallinukeilla on päällään erilaisia univormuja ja varusteita.
– Konkreettinen ja ensimmäinen esine löytyi Savonlinnan torilta kesällä 2003. Se on vanha sotilaspuku: Suomen armeijan kesäpusero ja -housut sekä kenttälakki, Kaarre kuvailee.
 |
Vaimo tukee harrastusta
Innostus sota-aiheisen museon perustamiseen alkoi kyteä 1980-luvulla, jolloin Kaarre matkusti työnsä vuoksi ulkomailla. Kohteena oli yleensä joku Euroopan pääkaupungeista, jonka sotamuseossa hän vieraili mahdollisuuden mukaan.
Nykyään hän vierailee museoissa ollessaan turistimatkoilla vaimonsa kanssa. Vaimo tukee muutenkin miehensä sotahistoriaharrastusta.
– Hän osallistuu kesäisiin sotahistoriamatkoihin luovutetuille alueille, ja usein vietämme yhdessä aikaa museo-osastollamme kotimme lisäsiivessä, Kaarre sanoo.
 |
Hyvät hovihankkijat
Kaarre on löytänyt tavarat huutokaupoista, kirpputoreilta, toisilta keräilijöiltä, nettikaupoista tai saanut lahjoituksena ystäviltään ja tutuiltaan.
– Minulla on pari hyvää hovihankkijaa, joiden kautta saan arvokkaimmat ja harvinaisimmat tavarat. He ovat auttaneet minua myös kohteiden esillepanossa, Kaarre sanoo.
Kokoelman ensimmäinen version Kaarre sai valmiiksi vuonna 2005, ja lopullinen versio valmistui keväällä 2011. Avajaisjuhliin osallistuivat ne henkilöt perheineen, jotka auttoivat esillepanon toteuttamisessa.
 |
Historian opetusta kiinalaisille
Keräilykokoelma on tarkoitettu Kaarteen oman harrastuksen tueksi ja innoitukseksi. Avajaisten jälkeen hän järjesti kahdet historian puitteisiin laaditut kesäjuhlat sukulaisilleen. Museo ei kuitenkaan ole avoinna julkisesti ohikulkijoiden vierailuille.
– Myöhemmin syksyllä järjestin tutustumistapahtumia yrityksen henkilökunnalle sekä ulkomaisille yhteistyökumppaneillemme, aina tiukasti sidottuna historian raameihin, Kaarre kertoo.
Kiinalaiset yhteistyökumppanit saavat kuunnella asennossa seisten lyhyen perusluennon Suomen itsenäisyyden historiasta ja viime sotien perustapahtumista. Vasta sen jälkeen heidät päästetään peremmälle.
– Kuulostaa tiukalta, mutta kaikki ulkomaiset vieraamme ovat pitäneet siitä, että he saavat selkeät perustiedot, joilla kokoelmaan lähdetään tutustumaan, Kaarre toteaa.
Lopuksi lauletaan sota-ajan lauluja karaokena. Kaarre mainitsee lempilauluikseen Elämää juoksuhaudoissa ja Äänisen aallot.
Studio55.fi/Anette Lehmusruusu
Suomalaismies omistaa 20 panssarivaunua: Tämä vaatii rutkasti rahaa ja matkoja ulkomaille
Suomalaisella harrastajalla on entinen pankkiholvi täynnä aseita ja miekkoja
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
