![]() |
Totta vai tarua? Sisätauteihin erikoistunut professori ja ylilääkäri Raimo Kettunen ottaa kantaa yleisimpiin verenpainetta koskeviin uskomuksiin.
Useimmiten totta. Monet ihmiset kuvittelevat tuntevansa paineensa esimerkiksi päänsärkynä, mutta tosiasiassa vain hyvin matalat (alle 110/70) ja hyvin korkeat (yli 220/120) verenpaineet "tuntuvat". Päätä särkee niilläkin, joilla on normaali verenpaine. Tosin kipu on tehokkaimpia verenpaineen tilapäisiä nostajia.
Kyllä, ainakin tilapäisesti. Monien potilaiden paine laskee loman aikana.
Vain ani harvoin, onneksi!
Näin ennen luultiin, mutta toisin on: sydämen vajaatoiminta ja aivohalvaus uhkaavat vielä silloinkin, jos verenpainetta ei hoideta!
Luultavasti totta; tätä tutkitaan niin kuin muitakin ei-lääkkeellisiä hoitomenetelmiä.
Ehdottomasti totta, mutta vasta kuukausien ja vuosien kuluttua. Nuorena tai keski-iällä hoitamatta jäänyt kohonnut verenpaine nopeuttaa sepelvaltimotaudin ja jopa sydäninfarktin tuloa ja on tavallisimpia syitä sydämen vajaatoimintaan vanhemmalla iällä.
Ihminen itse tottuu, mutta valitettavasti hänen sydämensä, aivonsa ja munuaisensa eivät totu.
Erittäin totta: jos suomalaisten suolan käyttö voitaisiin laskea alle puoleen nykyisestä, merkittävä osa kohonneesta verenpaineesta olisi hoidettu ilman lääkkeitä. Ylipainon hävittäminen ja liikunnan lisääminen hoitaisi vielä melkoisen osan, mutta ei valitettavasti kaikkia.
Ei. Rasituksessa, iltapäivisin ja huonosti nukutun yön jälkeen se nousee terveilläkin.
Onnistuu vain korkeintaan puolella potilaista, useimmat tarvitsevat kaksi tai kolmekin lääkettä. Toisinaan lääkkeiden haittavaikutukset voidaan välttää käyttämällä useampaa lääkettä pieninä annoksina.
Lääkkeen lopullinen vaikutus verenpaineeseen näkyy vasta viikkojen kuluttua.
Näin ei yleensä kannata tehdä, sillä verenpaine alkaa helposti heittelehtiä, eikä sopivaa lääkeannosta tahdo löytyä millään.
Ei läheskään aina pidä paikkaansa. Vanhat hyvin tutkitut ovat usein yhtä hyviä.
Lue myös, mitä meidän jokaisen pitäisi tietää verenpaineesta