Mainos

Vanhuus ei tee lapseksi – ”Aikuinen ihminen päättää itse, kenen kanssa asuu, ja kenen kanssa hänellä on seksisuhde”

Vanhuus ei tee ihmistä lapseksi jälleen. Myös eläkkeellä ihminen saa elää omanlaistaan elämää, ja päättää esimerkiksi seksisuhteistaan itse.

"Iloinen vanhuus". Sanapari, joka tuo väistämättä mieleen joko kotimaisen komedian stereotyyppisen hahmon, tai sen lähipiirin yhden rouvan, joka ei tunnu ikääntyvän lainkaan.

Lotta Tuohino kirjoitti yhdessä Jaakko Valvanteen kanssa teoksen 60+ – Iloa elämään!. Teoksen aiheena iloinen vanhuus. Eikö vanhuus ole iloista jo nyt?

Ei. Ainakaan aina.

– Minusta tuntuu, että monet vallitsevat käsitykset, jotka liittyvät ikääntymiseen, ovat aika negatiivisia. Luin vasta kolumnin, jossa tuotiin esiin tämä asia: kun tehdään mielipidetutkimuksia, niissä ei oikeastaan kysytä mitään sellaiselta ikäsegmentiltä, jonka henkilöt ovat vanhempia kuin 80 vuotta. Ja meillä kuitenkin alkaa olla aika paljon ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet tällaisen hienon virstanpylvään. Ja heiltä ei kysytään mielipidettä. Ikään kuin heitä ei olisi enää olemassa, sairaanhoitaja ja toimittaja Tuohino sanoo.

Ikääntymisestä puhutaan kuin se olisi jotakin noloa

Kirja antaa vinkkejä esimerkiksi sopivasta ravinnosta, liikunnasta ja elämäntavoista. Kohderyhmänä ovat suurimmaksi osaksi ikääntyneet ihmiset itse. Tarkoituksena on neuvoa ja näyttää, miten omannäköistä elämää voisi elää koko ikänsä; että olisi valinnan varaa elää sellaista elämää, kuin oikeasti halua elää.

– Tausta-ajatuksena on, että mitä terveempänä ja omatoimisempana pysyy, sitä enemmän on valinnanvaraa. Tuemme ihmisiä, tarjoamme erilaisia vinkkejä ja tietoa siitä, miten terveyttä voi edistää myös iäkkäämpänä. Esimerkiksi liikunta on niin sanottu ihmelääke, sen harrastamisesta on paljon terveyshyötyjä ja sen harrastamisen voi aloittaa koska hyvänsä. Vaikka 85-vuotiaana on terveyshyötyä siitä, että aloittaa liikunnan.

Kulttuuriimme on kaiverrettu syvälle ajatus siitä, että nuoruus on kaunista, ikääntymiseen liittyvät muutokset taas ikäviä. Samalla ne kuitenkin ovat väistämättömiä. Ikääntymisestä puhutaan kuin se olisi jotakin noloa ja häpeällistä.

– Ajatellaan, että on hienoa, kun joku keski-ikäinen naisnäyttelijä näyttää kaksikymppiseltä. On se varmasti kaunista, mutta en ymmärrä, mitä muuta hienoa siinä on. En tarkoita sitä, etteikö ikääntymisen muutokset olisi ikäviä. Ei se ole mukavaa, että keho lakkaa toimimasta sillä tavalla kuin se on aina ennen toiminut, tai että hitaasti alkaa kuivua ja jäykistyä. Sitähän nämä vanhenemisen muutokset ovat. Ei ole tarkoitus sanoa, että se olisi mukavaa, mutta kun ne kuitenkin tapahtuvat, niin olisi mukavaa, että niihin voisi suhtautua sallivasti, myönteisesti ja mahdollisesti laskea niistä jopa leikkiä, Tuohino kuvaa.

Jos muutos tapahtuu nopeasti, kyse on yleensä sairaudesta

Vanhenemisen muutokset tapahtuvat tavallisesti hyvin hitaasti, kuin hiipien, huomaamatta. Jos jokin muutos tapahtuu nopeasti, kyse on yleensä sairaudesta, ja asia pitää tutkia.

– Masennus on sellainen sairaus, joka on ikääntyvillä ihmisillä yleinen, ja ikääntyvän masennusoireissa on enemmän ruumiillisia oireita kuin nuoremmalla masentuneella ihmisellä olisi. Ikääntyvien masennusta pitää tutkia, tunnistaa ja ehdottomasti hoitaa, koska masennus pilaa elämänlaatua hirvittävän paljon, Tuohino sanoo.

Ruumiillinen oire voi olla eräänlainen "pseudodementia": asioita alkaa unohtua, kehoon ilmestyy outoja kolotuksia ja olo on erityisen väsynyt.

– Oireita ei ensimmäiseksi yhdistäisi siihen, että kyse on masennuksesta. On yleistä voinnin ja jaksamisen heikkenemistä. Ikääntyvän masennus voi oireilla erikoisilla tavoilla, Tuohino kuvaa.

Kaikki ei olekaan kehosta kiinni: myös asenne voi taata mielekkään vanhuuden. Valvanne ja Tuohino haluaisivat itse ikääntyä niin, ettei samalla suljettaisi turhia ovia.

– Pysyttäisiin aktiivisina, ja ajateltaisiin, että aina on jotakin tehtävää. Meillä on kolme iäkkään, aktiivisen ihmisen haastattelu kirjassa. Heitä yhdistää se, että he eivät ole lopettaneet työskentelyä missään vaiheessa. He ovat voineet nimellisesti jäädä eläkkeelle, mutta ovat kuitenkin onnistuneet säilymään sillä tavalla puuhakkaana aina, että heillä on aina ollut jotain tekemistä, jonkinlaisia velvollisuuksia, jotka ovat mielekkäällä tavalla pitäneet heidät kiinni sosiaalisessa elämässä, Tuohino kuvaa.

Varhaisessa keski-iässä kannattaa alkaa miettiä, millaisen vanhuuden minä vietän

Aktiiviset eläkeläiset ovat usein onnistuneet pitämään kiinni siitä, että heillä on tehtävää ja paikka yhteiskunnassa. Se, että arkiaamuisin löytää syyn herätä ja tehdä asioita, auttaa säilymään hyväkuntoisena.

– Kyllä ihmisellä pitää ehdottomasti jotain tekemistä olla. Jos ajattelee, että eläke on sitä varten, että jää sisälle tuijottamaan seinään, se on varmastikin asia, joka nopeasti rapistaa mielen ja ruumiin terveyden.

Tutkimukset ikääntyneiden terveydestä sanovat samaa kuin vastaavat selvitykset kaikenikäisten terveyden edistämisestä.

– Täytyy syödä hyvin: ei liikaa, muttei liian vähänkään. Täytyy huolehtia levosta. Aira Samulin, jota haastateltiin tähän kirjaan, sanoi, että hänelle tullaan aika usein sanomaan, että Aira, haluaisin olla vanhana samanlainen kuin sinä. Näiltä ihmisiltä Aira kysyy, nukutko riittävästi, ja hänelle usein sanotaan, että en nuku.

Unen ja syönnin päälle tulee liikkua. UKK-instituutti on laatinut ikääntyville erikseen tutkimustietoon perustuvat liikuntasuositukset.

– Liikunnan pitää olla monipuolista. Aerobista liikuntaa, voimaharjoittelua ja tasapainoharjoittelua olisi hyvä kuulua tällaisiin monipuoliseen liikuntapakettiin.

Suurin osa ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevista ihmisistä on muistisairaita. Muistia hoidetaan pitkälti samoilla keinoilla kuin suomalaisia kansantauteja, sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta ehkäistään.

– Varhaisessa keski-iässä kannattaa jo alkaa miettiä sitä, millaisen vanhuuden minä aikanani vietän. Kaikilla on omat paheensa, ja kenenkään elämäntapa ei voi olla sataprosenttisen terveellinen. Tarkoitus ei ole syyllistää tai sanoa, että oletpas nyt elänyt vastuuttomasti, jos ihminen on sairastunut. Eihän se niin mene, Tuohino sanoo.

– Monesti on perinnöllinen taakka, jonka vuoksi sairastuu, tai sitten on vain huono tuuri. Sairastuminen ei ole tietenkään ihmisen oma vika, mutta tietyillä toimilla voi pienentää todennäköisyyttä siitä, että saa jonkun hankalan pitkäaikaissairauden.

Elämänmuutos kannattaa, vaikka eläkettä olisi takana jo kymmenen vuotta. Esimerkiksi liikunnasta on hyötyä riippumatta siitä, milloin aloittaa harrastamisen.

– Kulttuuri on toinen: on todettu, että kulttuurin harrastamisella on terveysvaikutuksia. Myös kulttuuria voi ruveta harrastamaan missä iässä haluaa, Tuohino sanoo.

Myös pään terveydestä kannattaa huolehtia – aivan kirjaimellisesti. Varsinkin iän lisääntyessä on tärkeää, että päähän ei osu turhia iskuja.

– Jos pää kolahtaa johonkin, se on vaarallista. Päätä voi suojella myös niin, ettei käytän liikaa alkoholia ja ei tupakoi. Se olisi tärkeää terveyden kannalta. Nämä ovat todella perusasioita, ja ikääntyessä ne tulevat yhä tärkeämmiksi, koska vanhenemisen muutokset tekevät sen, että ihminen on entistä haavoittuvaisempi.

Aikuinen ihminen päättää itse, missä hän asuu

”Älä hössötä. Ei tässä mitään. Älä holhoa, en minä ole lapsi!”

Ikääntynyt ei aina ole hento, pullantuoksuinen isoäiti. Moni nykymummi on kovatahtoinen nainen, jonka ympärillä ei saa turhia hössöttää. Mutta pitäisikö? Hössöttää, siis?

– Ihmisellä on aina vapaus päättää itse siitä, kuinka paljon hänen ympärillään saa hössöttää, Tuohino toteaa.

Samalla tavalla ihmisellä on oikeus päättää itse siitä, missä hän asuu, ellei kotiasumisen esteenä ole esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus.

– Jos toimintakyky ei ole niin heikentynyt, että olisi jatkuvasti avun tarpeessa, niin kyllä joka ikäisellä aikuisella ihmisellä on oikeus päättää siitä, missä asuu. Se on yksi asioista, joita olemme halunneet tuoda esiin. Vanhus, eli ikääntynyt ihminen, on edelleen aikuinen ihminen. Vanhuus ei tee ihmistä lapseksi jälleen. On loukkaavaa ja törkeää sanoa niin, että vanhus ikään kuin tulisi uudestaan lapseksi. Niin ei missään nimessä ole, Tuohino muistuttaa.

– Aikuinen ihminen päättää itse, missä hän asuu, ja kenen kanssa hänellä on esimerkiksi seksisuhde. Se aiheuttaa yllättävän paljon mielipahaa puolin ja toisin. Vanhempi voi jatkaa elämäänsä siitä huolimatta, että on vanhemmalla iällä eronnut tai jäänyt leskeksi. Jokaisella aikuisella on itse oikeus tehdä se päätös.

Vaikka koko ajan ei tarvitse holhota, terveystarkastukseen voi silti usuttaa – ainakin siinä tapauksessa, että ikääntyneen vanhemman terveydentila muuttuu.

– Kyllä myös kannustan käymään lääkärissä. Mitä enemmän ikää on, sitä nopeammin erilaiset sairaudet voivat alkaa tehdä tuhoja. Jos on oikeasti näyttää siltä, että toimintakyky tai terveys on heikentynyt, kannattaa selvittää, mistä on kysymys.

Mitä ei kannata murehtia, entä miten yksinäisyyttä hoidetaan? Seniorit kertovat:



Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.