Tutkija: Seniorit eivät halua senioriruokaa

Erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö VTT:n Seinori-Sapuska-projektista kertoo, että ikääntyneiden ihmisten purentavoima heikkenee ja tarjolla olevan ruoan pitäisi olla aavistuksen pehmeämpää kuin nuoremmalla väestöllä. Ikääntyneen syömisen haasteiden huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita mössöruokia. Seniori-Sapuska-projektin tutkimuksessa käytetty senioriraati suhtautui kielteisesti mössöihin.

– Kyllä pitää ruoan eri komponentit löytyä ja pitää olla puruvastusta. Ihan soseruoka ei varmaan ketään houkuta, Heiniö sanoo.

Heiniön mukaan tutkimuksessa käy ilmi, että vanhuksilla on voimakas halu valmistaa itse ruokansa. Valmisruokia käytetään jonkin verran, mutta niitä usein tuunataan mieluisammiksi, esimerkiksi kermalla tai mausteilla.

Seniori-Sapuska-projektissa kartoitettiin noin 30 kaupallista valmistetta. Valmisruuissa proteiinin ja kuidun määrät olivat reilusti alakanttiin sen suhteen mitä niiden pitäisi olla, ja käytetty rasva oli vääränlaista.

Heiniö arvioi, että tulevat seniorisukupolvet tulevat käyttämään enemmän valmisruokia, erityisesti jos ne ovat parempilaatuisia. Hän lisää, että ruokaa ei voi alkaa markkinoimaan ikäluokittain, sillä se olisi osoittelevaa.

– Täytyy muistaa, että seniorit eivät halua senioriruokaa. Kauppaan ei saa viedä omia hyllyjä, joissa on vain senioreille tarkoitettua ruokaa.

Vanhuksilla ruokahalu usein vähenee, ja sen myötä annoskoot myös pienevät. Tärkeää olisi, että annoksissa otettaisiin huomioon kokonaisenergian määrä, proteiini, kuidut, rasvan laatu ja suolan määrä. Heiniö painottaa, että ruuan on oltava maukasta, että se tulee syödyksi.

– Pääasia on, että ruoka maistuu. Ruoan maistumisen kannalta tuntee olevan todella tärkeää tämä suola. Tai ylipäätään mausteet tai kerma tai voi, kaikki joka on kiellettyä.

Miten Seniori-Sapuskan senioriraati koottiin ja koulutettiin? Kuinka lapsuuden maku- ja hajumuistot vaikuttavat ikääntyneen ihmisen ruokakäyttäytymiseen? Katso lähetys!