Tunnettu suomalaisohjaaja: Näin hypnoosissa oman kuolemani

– Minulla on aina ollut intuitio, tieto näkymättömän maailman olemassa olosta jo vuosia, mutta työnsin sen pois, Kaija Juurikkala kertoo.

– Vuonna 2003 muutimme maalle pimeyden keskelle, ja se aktivoi. Uudenvuoden yönä 2007 sanoin mielessäni, että nyt olen valmis.

Se, mitä sitten tapahtui, kuulostaa taianomaiselta.

– Samalla paikkakunnalla asui näkijä, joka kuuli kutsun, Niina Matilda Kuusisto. Hänelle oli neljässä eri paikassa alettu puhua minusta, että onko hän tavannut vielä Kaijaa. Niin hän ilmestyi ovellemme ja tuli pyytämään minua henkisen kasvun ryhmään. Totta kai lähdin.

Pimeän pelko sai selityksen

Ensimmäiseen tapaamiseen mennessään Kaija tunsi olevansa aivan ulalla. Kun osanottajat vaivutettiin keveään hypnoosiin, Kaija koki kuitenkin jotain, joka muutti hänen elämänsä.

– Se oli hieno kuljetus. Muut näkivät välähdyksiä, mutta minä näin tarinan. Tajusin palan, joka oli puuttunut. Se oli hetki, jossa ymmärsin elämäni.

Kaija näki oman edellisen elämänsä ja siinä kokemansa kuoleman.

– Olin 12-vuotias tyttö Japanissa, joka joutui luolaan. Minut vietiin sinne kädestä pitäen, ja sitten tajusin olevani yksin ja että jokin eläin syö minut, Kaija kuvailee.

Hän ymmärsi nyt, miksi oli koko ikänsä pelännyt pimeää.

– Minulta meni vuosi, kun avasin sitä mysteeriä. Vuoden 2008 maaliskuussa matkustin yksin Japaniin. Maailmani oli mustavalkoinen, ja se toi värit.

– Sen jälkeenkin olen nähnyt välähdyksiä muista elämistä, mutta minulla ei ole tarvetta syventyä niihin. Siihen muistoon sisältyi elämäni teema, sisäisen uhrin kantaminen. Tajusin, että minulla itsellänikin on lahja. Siirryin opastamaan.

Kokemus käynnisti matkan henkiseen kasvuun. Kaija on avautunut kokemuksistaan edellisistä elämistä ja intuitiosta kirjoissaan Varjojen taika ja Askeleita. Niissä hän myös neuvoo ja opastaa, kuinka omankin kuudennen aistinsa herkistäminen onnistuu.

Kaija kuitenkaan ei pidä itseään yliluonnollisen asiantuntijana.

– Olen perhekotiäiti, joka kuorii perunoita. Niin pysyn tasapainossa, hän toteaa vaatimattomasti.

Olemme eläneet jo ennenkin

Kaijan näyt hänen entisistä elämistään ulottuvat todella kaukaiseen aikaan. Kaija arvelee, että vanhin olisi noin 20 000 vuoden takaa. Hänen mukaansa olemmekin kokeneet mahdollisesti jo useita aiempia elämiä.

– Ilman muuta, paitsi jos joku sattuu olemaan täällä ensimmäistä kertaa, Kaija naurahtaa.

– Vanhat sielut ovat niitä, jotka ovat kiinnostuneita elämän tarkoituksesta.

Kaijan mukaan sielussa on paljon muistia, joka ei ole tästä elämästä. Maailmalla matkustaessakin moni on voinut kokea selittämätöntä tuttuuden tunnetta. Kaija uskoo, että juuri edelliset elämät voivat selittää sen, miksi esimerkiksi jotkin paikat tai kulttuurit voivat tuntua omilta.

– Miksi tämä on niin luontevaa, miksi tämä tuntuu niin erityiseltä? Ei sen oivaltamiseen tarvitse hypnoosia, riittää, kun menee sen äärelle ja pysähtyy.

Kaija on pystynyt esimerkiksi Kirjamessuilla näkemään luokseen jonottavista ihmisistä asioita, joita hän ei olisi voinut tietää, ja jopa välähdyksiä heidän omista menneisyyksistään.

Välähdyksiä entisistä elämistä Kaija kuvaa sillä oivalluksen tunteella, jonka voi kokea vaikkapa tähtitaivasta katsoessaan.

– Niissä hetkissä ihmisen suuruus ja pienuus sulautuvat terveesti toisiinsa. Sitä tuntee olevansa elämän mysteerin äärellä, sen ytimessä samalla tavalla kuin tähtitaivasta katsoessaan. Tuo avautumisen suuruus kestää ohikiitävän hetken ja katoaa samalla tavalla kuin tähtitaivaan lumo raukeaa, jos sen äärettömyyttä yrittää järjellä selittää.

Studio55.fi/Milja Atu

Tunnetko kuudennen aistisi? "Kaikilla on lapsena se lahja"

Näkijä kertoo, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu

Kaija kohtaa kuolleiden sieluja – tällaisia kummitukset ovat!

Näin syntyy yhteys tuonpuoleiseen: Sain viestejä äkillisesti kuolleilta lapsilta

Kuvat: Lehtikuva ja Colourbox.com