Mainos

Tiesitkö? Olet peseytynyt ja harjannut hampaat koko ikäsi väärin – Näin ne pitäisi tehdä

Runsas peseytyminen ja hampaiden harjaaminen eivät varmaan voi olla haitaksi. Vai voivatko? Cracked.com antaa verkkosivuillaan aihetta mietintään.

Peseytyminen synnyttää superbakteereja?

Päivittäinen kuuma suihku, runsas määrä saippuaa ja karhea pesusieni. Moni on pitänyt näitä pienestä pitäen välttämättöminä tarpeina vaarallisista mikro-organismeista ja pahasta hajusta eroon pääsyssä.

Päivittäinen peseytyminen saattaa toki tehdä sosiaalisesta kanssakäymisestä miellyttävämpää, mutta se myös aiheuttaa tuhoa.

Ihon orvaskeden uloimman kerroksen eli marraskeden tarkoitus on suojata ihoa. Jos sitä kuoritaan pois kuumalla vedellä ja saippualla hankaamalla, ihminen sairastuu herkemmin tauteihin.

Suihkussa käyminen ei myöskään välttämättä tapa bakteereita tai muita mikrobeja, vaan liikuttaa niitä paikasta toiseen. Suihkun seinän bakteeripesäke saattaa siirtyä jalkaan, jalan pesäke päähän ja nivusten pieneliöt käsiin.

Ennen nykyaikaisia mukavuuksia ihmiset peseytyivät harvemmin, ja usein vielä samassa vedessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikro-organismien määrä ei mitattavasti eroa huolimatta siitä, kuinka tiheästi henkilö käy suihkussa. Antibakteeriset saippuat voivat toki tappaa pieneliöitä, mutta lääketieteen ammattilaiset suosittelevat pidättäytymään niidenkin päivittäisestä käytöstä superbakteerien syntymisen välttämiseksi.

Näin se pitäisi tehdä:

Kaikkein tärkeintä ihon terveenä pitämisessä on marraskeden suojelu. Mitään maagista suihkukertojen viikoittaista määrää ei ole olemassa, mutta on yleisesti hyväksyttyä, että ne jäisivät hieman vajaaseen seitsemään.

Suihkun väliin jättäminen antaa iholle aikaa korjata edellisen peseytymisen aiheuttamia vaurioita. Ja kun sitten peseytyy, on hyvä käyttää lämmintä tai viileää vettä sekä mietoa saippuaa, jos sitäkään. Jälkikäteen ihon ulointa kerrosta voi kosteuttaa lisäämällä siihen kosteusvoidetta.

Hampaat tippuvat harjaamalla?

Monille on opetettu pienestä pitäen, että hampaat pitäisi harjata kahdesti päivässä aterioinnin jälkeen. Se kuulostaa järkeenkäyvältä: silloinhan purukaluston väliin kiinnittyneistä ruoan tähteistä pääsee eroon, hampaat eivät mätäne eikä hengitys ala haista.

Pakkomielteinen hampaiden harjaus voi kuitenkin johtaa suun terveyden huonontumiseen, reikiintymiseen ja lopulta hampaiden tippumiseen.

Brittiläiset hammaslääkärit suosittelevat nykyään, että varsinkaan 5–10-vuotiaat lapset eivät harjaisi hampaitaan jokaisen aterian jälkeen. Tämä johtuu siitä, että ruoan ja juomien happamuus pehmentää hampaiden kiillettä. Jos pehmentynyttä kiillettä hankaa harjalla, se kuluu ja tulee alttiiksi reikiintymiselle. Muutamat ruoanmurut eivät aiheuta yhtä paljon vahinkoa kuin hampaiden suojaavaa kerrosta pois jynssäävä harja.

Näin se pitäisi tehdä:

Tutkimukset osoittavat, että hammaslangan käyttäminen on paljon tärkeämpää kuin hampaiden harjaaminen. Hammaslanka poistaa hampaiden väliin kasautuneen lian irrottamatta kerroksia itse hampaista.

Hampaiden harjaamisen kahdesti päivässä uskotaan silti edelleen olevan paras tapa toimia. Harjaamisen ja ruokailujen väliin pitää kuitenkin jättää riittävästi aikaa, jotta hampaat ehtivät toipua happohyökkäyksestä. Ideaalissa tilanteessa hampaat harjataan juuri ennen syömistä tai juomista.

Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että kovan hammasharjan sijaan pitäisi käyttää pehmeää ja itse hampaiden sijaan keskittyä enemmän ikeniin. Se onkin pikemmin hammashierontaa kuin -harjausta.

Lähde: Cracked.com

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.