Tiedätkö, millaisesta musiikista lemmikkisi pitää?

Asiantuntijan mukaan myös eläimet voivat nauttia musiikista – tosin hieman eri tavoin, kuin ihminen.

Eläinpsykologi Charles Snowdon Wisconsinin yliopistosta sanooihmisten usein inhimillisesti olettavan, että lemmikit pitävät samasta musiikista kuin omistaja. Jos he itse pitävät Mozartista, uskotaan, että myös koira pitää siitä. Vastaavasti hevimusiikista tykkäävä koiranomistaja sanoo koiransakin pitävän rockista.

Snowdonin mukaan tärkeämpää olisi kuitenkin pohtia sitä, millainen musiikki on kullekin eläinlajille sopivaa. Eläimet pitävät hänen tutkimustensa mukaan omalle lajilleen tyypillisestä musiikista: tietyt sävelkorkeudet, sävellajit ja tempot ovat sopivia tietyille eläinlajeille.

Tuttu miellyttää

Snowdon sanoo ihmistenkin pitävän musiikista, joka kohdistuu omaan äänialaamme, joka rakentuu äänistä, joita ymmärrämme, ja jonka syke on usein sama kuin sykkeemme. Liian korkealla tai matalalla sävelkorkeudella soiva musiikki voi kuulostaa ihmisestä raastavalta tai käsittämättömältä – myös liian nopea tai liian hidas musiikki voi olla epämiellyttävää.

Näinpä myös useimmille eläimille ihmisen musiikki sijoittuu käsittämättömään kategoriaan ja voi olla niille mahdotonta ymmärtää. Koska eläinten ääniala ja syke eroavat niin paljon ihmisistä, eivät lemmikkimme vain yksinkertaisesti ole viritetty ymmärtämään ihmiskorvalle tarkoitettua musiikkia. Useat tutkimukset osoittavat, että vaikka yrittäisimme saada lemmikkimme innostumaan suosikkikappaleistamme, ne osoittavat usein vain täyttä kiinnostuksen puutetta. Siksi Snowdown onkin työskennellyt sellisti David Teien kanssa luodakseen musiikkia juuri eläimiä varten.

Vaikea yleisö

Vuonna 2009 Snowdon ja Teie sävelsivät musiikkia tamariini-apinoille, jotka ääntelevät kolme oktaavia korkeammalta kuin ihminen ja joiden sydämen syke on kaksi kerta nopeampi kuin ihmisen. Ihmiskorvaan tamariineja varten sävelletyt kappaleet kuulostivat läpitunkevilta ja epämiellyttäviltä, mutta tutkimuksessa näyttivät olevan musiikkia apinoiden korville.

Musiikki koostui innostuneista apinaäänistä ja nopeassa tempossa soitettuna sai tamariinit selvästi kiihtyneiksi ja aktiivisiksi. Iloisia apinaääniä sisältävän ja hitaammalla temmolla soitetun "tamariiniballadin" aikana ne taas rauhoittuivat ja niistä tuli epätavallisen sosiaalisia.

Snowdown ja Teie ovatkin nyt säveltäneet musiikkia myös kissoille, ja tutkivat, kuinka ne reagoivat siihen.

– On havaittu, että kissat pitävät enemmän musiikista, joka on sävelletty juuri niiden äänialalle ja sydämen sykkeen tahtiin, kuin ihmisten musiikista, Snowdon sanoo.

Koirat taas ovat säveltäjille vaikeampi yleisö, sillä koirien koko, ääniala ja sydämensyke vaihtelevat rodun mukaan. Suurten koirien äänialat ovat melko samanlaiset aikuisten miesten äänialojen kanssa, joten on kuitenkin mahdollista, että ne reagoisivat samaan musiikkiin kuin ihminen.

– Arvioni on, että suuret koirat suhtautuvat paremmin ihmismusiikkiin kuin vaikkapa chihuahuat, Snowdon kertoo.

Suhteellinen sävelkorva puuttuu

Tulevaisuudessa eläimille tarkoitetun musiikin teossa tullaan varmasti edistymään, mutta säveltäjien yrityksistä huolimatta eläimet tuskin koskaan arvostavat lajilleen sopivaa musiikkia ihmisten lailla. Snowdonin mukaan niiltä puuttuu tärkeä musikaalinen kyky, minkä ihmiset taas omaavat: suhteellinen sävelkorva.

– Ihmiset voivat tunnistaa, että sarja säveliä on sama, oli sävellaji sitten F-duuri tai As-duuri.

– Olemme huomanneet, että eläimillä on erittäin hyvä absoluuttinen sävelkorva, mutta niillä ei ole suhteellista sävelkorvaa. Ne voivat oppia tunnistamaan sarjan säveliä, mutta jos sävelet siirretään toiseen sävellajiin, ja toistetaan ne täysin samoina, mutta siis eri sävellajissa, ei eläin enää tunnista nuottien suhdetta toisiinsa. Me ihmiset siis ymmärrämme musiikkia eri tavoin kun eläimet, Snowdon sanoo, Snowdon sanoo.

Kuvat: Colourbox.com

Lähde: lifeslittlemysteries.com

Tutustu MTV3.fi:n uuteen Lifestyle-sivustoon, josta löydät kaikki uusimmat Lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat