Mainos

Tiedätkö, miksi helatorstaita vietetään?

Helatorstai on monelle vapaapäivä. Tiedätkö sinä, miksi helatorstaita vietetään?

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota monissa Euroopan maissa pidetään virallisena pyhäpäivänä. Koska kristillisen, pitkän pääsiäisen vietto kestää helluntaihin, eli 50 päivää, väliin asettuu helatorstai, joka on aina 39 päivää – roomalaisen laskutavan mukaan 40 päivää – pääsiäisen jälkeen. Pääsiäisen ollessa aina sunnuntai, neljäskymmenes päivä siitä lukien on aina torstai. Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.

Koska pääsiäisen vieton ajankohta vaihtelee kuukalenterin mukaan, myös helatorstain ajankohta liikkuu. Yleensä sitä vietetään toukokuussa, joskus harvoin myös kesäkuussa.

Pyhä päivä

Monissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sana 'hela' on kuitenkin alun perin ruotsista lainattu, joka viittaa ruotsin pyhää tarkoittavaan sanaan helg.

Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä, ja se onkin vanhan kansan mielestä ollut vuoden pyhin kirkkojuhla. Vanhan maatalouskulttuurin aikaan edeltävän rukoussunnuntain ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin peloilla rukoilemassa hyvää satoa, ja vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Vuosina 1973–1991 helatorstai oli Suomessa siirrettynä aina edellisen viikon lauantaihin ja päivän nimikin oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Perusteluina tuolloiselle siirrolle olivat työnantajien sekä työntekijöiden halu saada vuodelle mahdollisimman monta ehjää työviikkoa. Kirkon piirissä ei katsottu pyhäpäivien siirtoja suopeasti, ja vuosia myöhemmin se onnistuikin taivuttamaan kansaedustajat puolelleen. Vuodesta 1992 helatorstaita on juhlittu alkuperäisellä paikallaan.

Pakanallinen hela

Pakanuuden ajoilta periytyvä hela puolestaan oli kevään juhla, jota vietettiin kylvökauden alussa siksi, että jumalat olisivat suosiollisia sadon suhteen. Muinaissuomalaiset sytyttivät tuolloin helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita pahojen henkien pois hätyyttämiseksi. Karja päästettiin ensi kertaa laitumelle ja ajettiin tulien läpi tautien ehkäisemiseksi. Juhlissa myös tanssittiin kokoilla, juotiin simaa ja naiset kävivät lemmensaunassa sekä tekivät lemmentaikoja. Tapoja tunnetaan ainakin Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.

Kuvat: Colourbox.com

Lähteet: almanakka.helsinki.fi, wikipedia.org

Tutustu MTV3.fi:n uuteen Lifestyle-sivustoon, josta löydät kaikki uusimmat Lifestyle-artikkelit.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.