Mainos

Se oikea ja erilleen kasvaminen, totta vai tarua? Psykologi ruotii rakkauskliseet

Psykologi Elina Nurminen Väestöliiton parisuhdekeskuksesta arvioi usein kuultujen parisuhde- ja rakkausmyyttien paikkansapitävyyttä. Eikö rakkauden kuulukaan olla helppoa, voiko kumppaniin rakastua uudelleen tai onko erilleen kasvaminen muutakin kuin kulunut hokema?

”Vastakohdat täydentävät toisiaan.”

Tarua.

Ihminen ihastuu useammin itsensä kaltaiseen kuin erilaiseen kumppaniin. Parit muistuttavat toisiaan persoonallisuudeltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan.

Ulospäin näkyvä erilaisuus voi pohjimmiltaan olla samanlaisuutta. Silloin ihminen kohtaa ”erilaisessa” kumppaniehdokkaassa ne puolet itsestään, jotka hän on laittanut sivuun. Esimerkiksi itsevarma ihastuu epävarmaan, koska hän voi kohdata omaa epävarmuuttaan kumppanin kautta. Kumppanit eivät ikinä ole identtisiä. Toisen erilaisuus mahdollistaa uusien puolien kohtaamisen itsessä.

Joskus toisen erilaisuus mahdollistaa tehtäväjaon, jossa kumpikin voi pysyä omalla mukavuusalueellaan.

”Sen oikean vain tuntee.”

Tarua.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa. Ihminen ihastuu sellaiseen, joka sattuu vastaamaan hänen tarvitsevuuteensa oikealla hetkellä. Tällainen hetki voi olla yksinäisyyden tunne, jolloin lämmin hymy sulattaa sydämen. Rakkaussuhde voi alkaa kuin salamaniskusta tai hiljalleen tutustuen. Kumpikin tapa on yhtä oikea.

Jotta suhde voisi syvetä, tarvitaan jossain vaiheessa varmuutta ja halua sitoutua. Silloin oma tunne on paras mittari suhteen jatkumiselle.

”Parisuhde vaatii työtä.”

Totta.

Parisuhde ei pysy elävänä, jos kumppanit eivät jaa toisilleen toiveitaan ja pelkojaan. Herkistä asioista keskusteleminen voi tuntua ponnistelulta ja toisaalta helpottavalta. Parisuhteen hoitaminen edellyttää kummankin halua sitoutua ja viettää aikaa yhdessä. Työnteko parisuhteessa on sitä, että asettaa kumppanin ykkössijalle omassa elämässä.

”Rakkauden ei kuulu olla helppoa.”

Totta ja tarua.

Turvallinen ihmissuhde rauhoittaa sekä mieltä että kehoa. Parisuhdeongelmat ovat stressaavia niin aikuisille kuin perheen lapsillekin.

Tasainen parisuhde voi tuntua laimealta sellaisesta ihmisestä, joka on lapsuudessaan tottunut draamaan. Hänelle tuttu kokemus on esimerkiksi pelätä hylätyksi tulemista. Turvattoman kumppanin kanssa sama tuttu jännite syntyy ja koukuttaa suhteeseen.

Kaikissa parisuhteissa on kriisejä. Parisuhteessa ihminen joutuu kohtaamaan uusia puolia sekä itsestään että toisesta. Rakkaudessa olemme välillä epämukavuusalueellakin. Samalla voimme parhaimmillaan kokea hyvää oloa siitä, että kumppani ei hylkää meitä, vaikka näkee myös huonot päivämme.

”On pätevä ja yleinen eron syy, että ”kasvettiin erilleen” toisistaan.”

Totta.

Varsinkin pikkulapsivaiheessa parisuhde laitetaan usein ”hyllylle”. Parisuhde ei pysy hengissä siellä hyllyllä. Pari voi havahtua siihen, että he eivät tunne enää toisiaan. Romanttiset tunteet kuolevat, jos puolisot vetäytyvät toisistaan. Etääntymistä voi ennaltaehkäistä keskustelemalla siitä, mitä kumppanit haluavat suhteelta eri elämänvaiheissa.

Nykyisin parisuhdetta ei ylläpidetä taloudellisista tai sosiaalisista syistä yhtä usein kuin ennen. Parisuhde perustuu yhä enemmän läheiseen tunneyhteyteen. Jos kumppani putoaa pois mielestä arjen keskellä, keskinäinen tuki musertuu. Ilman tukea omille tunteille parisuhde ei monenkaan mielestä enää täytä tehtäväänsä.

”Kumppaniin voi rakastua uudelleen.”

Totta.

Ihminen muuttuu koko ajan, ja siinä samassa myös rakkaus voi muuttua ja kehittyä. Samoin pariterapia voi muuttaa suhdetta. Kumppanit saattavat huomata, että he eivät ole ymmärtäneet toistensa pohjimmaisia tunteita. Kokemus ymmärretyksi tulemisesta saa rakastumaan kumppaniin uudelleen.

Joskus uudelleen rakastuminen tapahtuu, kun stressi parin elämässä helpottuu. Näin voi käydä esimerkiksi lasten muuttaessa pois kotoa.

Uudelleen rakastuminen on erilaista myöhemmässä vaiheessa parisuhdetta kuin suhteen alussa. Rakastuminen ei silloin perustu niin paljon mielikuviin ja odotuksiin vaan hyvään oloon parisuhteessa.

”Rakkaus ja viha ovat todella lähellä toisiaan.”

Totta ja tarua.

Rakkaussuhde on aikuiselämän läheisin ihmissuhde. Se koskettaa kipeimpiä pelkojamme, kuten yksin jäämisen tai riittämättömyyden pelkoa. Pelko voi saada ihmisen vihaiseksi ja hyökkääväksi, jos rakastettu ei tarjoa riittävää varmuutta tunteistaan. Sekä rakkaus että viha ovat vahvoja tunteita.

Jos viha kääntyy väkivallaksi, sitä ei voi millään tavalla verrata rakkauteen. Väkivallassa ei ole mitään romanttista. Väkivalta on rikos.

Eron jälkeen rakkaus voi muuttua vihaksi, koska vihan kautta ihminen irtaantuu kiintymyssuhteesta. Ilman vihaa ero voi joskus tuntua liian tuskalliselta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.