Psykoterapeutti: Näin selviät yksinäisestä joulusta

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija ja psykoterapeutti Outi Ståhlberg siirtäisi vastuuta yksinäiseltä vanhukselta häntä ympäröiville ihmisille.

– Tämä on hankala asia, sillä yksinäisyys huonontaa usein ihmisen kykyä toimia. Joulu alkaa ahdistaa jo varhaisessa vaiheessa, ja kun ahdistus todella iskee päälle, ei enää jakseta tehdä mitään asian muuttamiseksi, Ståhlberg kertoo.

Tärkeää etsiä joku, jolle puhua

Ståhlberg kehottaa hakeutumaan muiden ihmisten joukkoon heti, kun tiedossa on yksinäinen joulu ja jo ennen kuin ensimmäiset ahdistuksen tunteet ilmenevät. Jos kotoa ulos lähteminen tuntuu vaikealta, valtakunnallisista kriisi- ja tukipuhelimista voi olla apua. Numerot on hyvä varata valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua, vaikka vain varmuuden vuoksi.

Oleellista on myös ongelmasta puhuminen. Ståhlberg neuvoo kertomaan yksinäisyydestä ja ahdistavista tunteista niille ihmisille, joita tapaa ennen joulua.

Vinkit yksinäisen jouluun

1) Hakeudu muiden seuraan

Seurakunnat, järjestöt ja yhteisöt järjestävät tapahtumia joulun aikaan. Ahdistusta helpottaa, kun ei jää yksin, vaan hakeutuu muiden seuraan.

2) Anna surulle tilaa

Jos joulun aikaan ajoittuu läheisen kuoleman aiheuttamaa surua, anna sille aikaa ja tilaa. Käy haudalla tai muistele muuten vainajaa itselle sopivalla tavalla.

3) Tunnusta taloudelliset tosiasiat

Joulu ei ole huonompi, vaikka rahat riittäisivät vähän vaatimattomampaan juhlaan.

4) Lue, musisoi ja askartele

Lainaa kirjastosta mieluisaa luettavaa, musiikkia ja pelejä joulun pyhiksi. Askartele ja tee joulukoristeet itse.

5) Pyydä naapurit kylään

Kutsu naapurit tai tuttavat juomaan kahvia tai glögiä piparkakkujen kera. Se ei maksa paljon, mutta tuo mukavan joulumielen.

6) Kokoa unelmakartta

Jouluna on aikaa tehdä oma unelmakartta. Se on työkalu, joka auttaa toteuttamaan unelmia ja luomaan tulevaisuutta. Ohjeita tekoon löytyy netistä tai kirjastosta.

7) Jätä jouluviinat ostamatta

Alkoholin käyttö aiheuttaa vuosittain valtavan määrän surua ja murhetta perheissä, joissa se riistäytyy käsistä. Pahimmassa tapauksessa perheväkivalta, lasten pelot ja pilalle menneen joulun aiheuttamat pettymykset varjostavat traumoina tuleviakin jouluja.

– Kannattaa avoimesti kertoa, että joulu tuntuu ahdistavalta ja yksinäiseltä. Jos asiasta ei puhu eikä neljän seinän sisältä mihinkään lähde, on valitettavasti niin, että apu ei kohtaa sen tarvitsijaa.

Kaikille yksinäisyydestä puhuminen ei kuitenkaan ole helppoa. Ståhlberg kehottaakin kiinnittämään huomiota naapurissa asuvaan yksinäiseen vanhukseen. Oveen koputtaminen ja kuulumisten kysyminen ei paljoa vaadi, mutta voi olla yksinäiselle ihmiselle merkittävää.

Seuran kaipuuseen Ståhlberg suosittelee katsastamaan paikallisen seurakunnan joulutoimintaa.

– Seurakunnilla on usein erilaisia yhteislaulutilaisuuksia joulun alla. Monet järjestävät myös lyhyitä aattopäivän hartauksia. Jotkut ihmiset karttavat uskonnollisuutta, mutta yleensä seurakuntien joulun ajan tilaisuuksissa on lämmin tunnelma. Seurakunnasta voi myös löytää keskusteluapua – jonkun, joka kuuntelee.

Myös internetistä löytyy paljon tietoa ja tukea yksinäisille, kuten vertaistukipalstoja. Toisen yksinäisen tuttavan kanssa voi myös sopia soittoajasta erimerkiksi jouluaatolle.

Yksin jäämisessä voi olla vanhempien ihmisten kohdalla kyse myös siitä, että ei haluta olla vaivaksi. Omilla ongelmillaan ei kehdata vaivata muita.

– En ymmärrä sitä, että miksi perheellinen vanhus jätetään yksin. Toki monesti voi olla sellainen tilanne, että perhe on kaukana tai yhteinen joulu on jostain muusta syystä mahdotonta järjestää. Meidän ihmisten kuuluisi välittää toisistamme, sillä yksin ei kukaan selviä. 

Surutyö erotettava ahdistuksesta

Ensimmäistä jouluaan yksin viettävällä voi olla takana esimerkiksi puolison menetys. 

– Suru on sellainen, että menetyksen jälkeen ensimmäinen vuosi menee sykleittäin. Jokainen juhlapyhä onkin elettävä yksin. Puolison kanssa on saattanut olla perinteitä, joista onkin nyt selvittävä yksin.

Joulu on hyvää aikaa käydä menetetyn läheisen haudalla. Lehtikuva

Ståhlberg muistuttaa, että suru ei ole paha asia, vaan tunteiden kannattaa antaa tulla ja mennä. Joulu on hyvää aikaa esimerkiksi vierailla menetetyn läheisen haudalla.

Sen sijaan jos olo on pitkään niin huono ja ahdistunut, että ruoka ei meinaa maistua eikä uni tulla, puhutaan jo jostain muusta kuin surutyöstä.

– On tärkeää erottaa normaali suru ja masennussairaus. Suru helpottaa suremalla, mutta masennukseen tarvitaan asiantuntevaa apua. 

Muutkin kuin vanhukset yksin

Kaikki yksinäiset ja syrjäytymisvaarassa olevat eivät ole vanhuksia. Ståhlbergin mukaan suuressa vaarassa ovat myös yksinäiset ja syrjäytyvät olevat nuoret.

– He pysyttelevät neljän seinän sisällä, eikä heitä kukaan sieltä löydä. He alkavat pikku hiljaa vetäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle. Peräänkuuluttaisin yhteisöllisyyttä, jotta syrjäytyneet nuoret ja yksinäiset vanhukset eivät unohdu koteihinsa. 

Joulu tunnetaan välittämisen aikana. Ikävät tunteet nousevat helposti pintaan, jos ei ole ketään kenestä voisi välittää tai joka välittäisi.

– Kaikilla ei ole lapsia, ja ikäihmisisillä lähiystävistä osa on saattanut jo kuolla. Puolisoakaan ei välttämättä ole enää tai ei ole koskaan ollutkaan. Olo on silloin varmasti yksinäinen.

Ståhlberg haluaa kuitenkin muistuttaa, että eivät kaikki yksin asuvat vanhukset ole välttämättä yksinäisiä.

– En usko, että normaalista arjesta yksin selviäviä ihmisiä joulu mitenkään hirveästi ahdistaa. Kyllä ahdistavien tunteiden taustalla on usein ikäviä lapsuusmuistoja, menetyksiä tai muita asioita, jotka tekevät juuri joulusta erityisen ahdistavan.