Mainos

Pertti Salolainen tunnustautuu luonnonrakastajaksi

Kansanedustaja Pertti Salolainen on innokas luontoharrastaja. Vaikka mies käy luontoretkillä hieman epäsäännöllisesti, kevät on Salolaiselle ympäristöntutkailun huippuaikaa. Luonnon helmassa vierähtää useampi päivä peräkkäin.

– Olen pari kolmekin päivää liikkeellä. Kerran vietin koko pääsiäisen Kustavin saaristossa, ja joka päivä olin myös linturetkillä, Pertti Salolainen kertoo.

Kyseisellä retkellä Salolaisen näköpiiriin osui joutsenia, merihanhia, kurkia ja kymmeniä muita lajeja.

– Erikoisuutena näin myös yksinäisen tilhen, mies raportoi.

Salolainen korostaa, ettei hän ole lintubongari. Sen sijaan hän tunnustautuu luonnonrakastajaksi ja luontokuvaajaksi.

– En lähde helikopterilla katsomaan uutta lajia, mutta seuraan kaikkea luonnossa. En ole koskaan laskenut, montako lintulajia olen nähnyt, täytyy joku päivä tehdä se.

Mahtavin luontomuisto liittyy merikotkiin

Vaikka Salolaista kiinnostaa koko luonto, hän nimeää linnut yhdeksi sen kauneimmaksi ja mielenkiintoisimmaksi osaksi. Salolaisen ikimuistoisin luontohetki liittyy merikotkiin.

– Ehkä hienoin hetki oli, kun näin Kustavissa joitakin vuosia sitten samalla kertaa neljä merikotkaa, joista kaksi teki taiturimaisia reviiritemppuja ilmassa.

Merikotkat ovat olleet jo pitkään Salolaisen sydäntä lähellä. Kun mies perusti WWF-luonnonsuojelujärjestön Suomeen vuonna 1972, merikotkat olivat kuolemassa sukupuuttoon.

– Silloin käynnistämämme pelastusohjelma on ollut erittäin menestyksellinen. Merikotka on pelastettu.

Citykaniongelmaan ei enää lopullista ratkaisua

Lintujen lisäksi Salolainen on seurannut tiiviisti muun muassa kettuperheen elämää ollessaan suurlähettiläänä Isossa-Britanniassa.

– Seurasin suurlähettiläänä residenssin pihassa asuvaa kettuperhettä monen vuoden ajan ja tein siitä vuonna 2005 Finlandiatalon Luontokuvailtaan puolen tunnin ohjelman. Minua ilahdutti, että paikalla oli myös tasavallan presidentti puolisoineen.

Kaupunkilaisia puhuttavaan citykaniongelmaan ei Salolaisen mielestä ole enää mitään lopullista ratkaisua.

– Kaneja voidaan ja niitä tulee voimakkaasti vähentää, mutta niitä ei enää pystytä kitkemään kokonaan pois. Eläinsuojelun periaatteita tulee kuitenkin kunnioittaa vähentämisessä.

Salolainen mieltää citykanit valtavaksi ongelmaksi ja toteaa, että on todella ajattelematonta, että jotkut ihmiset ovat laskeneet lemmikkikaniinit luontoon.

– Ne kuuluvat yhtä vähän Suomen luontoon kuin minkit ja supikoirat. Viranomaiset ovat myös olleet liian hitaita toimenpiteissään. Ajan myötä vahingot voidaan arvioida miljoonissa euroissa, kun otetaan huomioon myös kasvillisuuden suojauksen aiheuttamat kustannukset, puhumattakaan puiden ja pensaiden tuhoutumisesta.

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.