Opi riitelemään oikein!

Veri kiehuu, posket punoittavat, pulssi nousee. Osa ihmisistä nauttii tunnevyörystä, jonka riitely aiheuttaa kehossa. Toiset kokevat tuntemukset epämiellyttävinä ja täten kaihtavat riitelyä. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miksi on tärkeää tiedostaa erot näiden kahden ihmistyypin välillä.

Riitelystä puhuttaessa tulee alkuun erottaa kaksi riidan tyyppiä. Ensimmäinen on ilmaa puhdistava riita. Tunteet kuohuvat, mutta kun ne lopulta laantuvat, pöytä on puhdas.

Toisella tasolla riita on sellainen, että ihmisellä on jälkeenpäin pahempi olo kuin riitelyn aloittaessaan. Kyseessä on halu loukata ja väheksyä toista; sekä asiat että ihmiset riitelevät.

− Jos ihminen sanoo, ettei riiteleminen ole kivaa, hän on sekoittanut nämä kaksi riidan tyyppiä, Tony Dunderfelt sanoo.

Introvertit ja ekstrovertit

Seuraavaksi on tärkeä tiedostaa, että ihmiset ovat luonteiltaan erilaisia. Riitelyn suhteen temperamenttierot näkyvät kahdella tavalla: toinen pitää riitelemisestä, toinen karttaa sitä.

− Riidassa on yleensä mukana paljon tunnetta. Tunne lähtee oikein vyörymään kehossa. On ihmisiä, joiden mielestä se on miellyttävää. Heille se on yksi tapa kokea olevansa elossa. Tällaisia ihmisiä kutsutaan ekstroverteiksi, ulospäin suuntautuneiksi, Dunderfelt aloittaa.

Ekstrovertin vastakohta on introvertti, joka kaihtaa riitelyä. Hänellä jokainen kehossa tuntuva tunteen värähdys on epämiellyttävä.

− Ekstroverttikaan ei halua välttämättä riidellä, mutta hän haluaa tuntea tunnevyöryn.

Väärinkäsityksiä puolin ja toisin

Kun introvertti ja ekstrovertti kohtaavat esimerkiksi työpaikalla tai parisuhteessa, ongelmia syntyy herkästi. Se, mikä on ekstrovertista kivaa, on introvertille kauhistus. Erityisesti parisuhteessa moni hakee temperamentin suhteen vastakohtaansa.

− Ekstrovertilla on tapana, että hän lähtee haastamaan introverttiparan, jolle tunteiden kehollinen vyöry on inhottavaa. Ekstrovertti luulee, että introvertti ei halua ottaa yhteyttä, kun hän vain istuu hiljaa. Tulee turhia väärinkäsityksiä, kun luullaan, että toinen aikoo jotain muuta kuin mitä oikeasti aikoo, Dunderfelt kuvaa.

Tästä tulee yleinen ilmaus, jonka mukaan riitelemisessä ei yleensä riidellä asiasta, vaan siitä, miten saisi riidellä.

Introvertin pitää saada riidellä rauhallisesti ja kauniisti ilman rumia sanoja, ekstrovertti taas riitelee reippaasti, reilusti ja rehevästi.

− Ihminen luulee herkästi, että toisen riitely on yritys tuhota jotain. Mutta toinen vain nauttii, että on tunteita pelissä. Hänelle intohimo sisältää myös riitelyn. Kun tämän tiedostaa, oleminen helpottuu huomattavasti.

− Vilkas ihminen voi tietysti myös yrittää hillitä itseään ja rauhallinen yrittää tulla hieman vilkkaammaksi, vaikka käytännössä tämä ei ole niin helppoa.

Aktiivinen ja passiivinen

Temperamenttierojen ohella Dunderfelt sanoo, että meidän tulisi ymmärtää roolit parisuhteessa.

− Jaossa on vain kaksi roolia. Jos toinen on aktiivinen, toisen on pakko olla passiivinen.

Aktiivisuus ja passiivisuus liittyvät kahteen pariskuntien yleisemmistä ongelmista. Toinen haluaa olla lähellä, toinen yksin. Molemmat haluavat ohjata, eikä kumpikaan halua antaa periksi. Nämä asiat pariskuntien tulisi selvittää keskenään.

− Miehet ovat nykyään empaattisia, sympaattisia ja tasa-arvoa kannattavia. He haluavat jutella vaimon kanssa ja olla helliä. Miehelle on shokki, kun vaimo sanookin vain, että älä yritäkään.

Toisin sanoen, mitä enemmän toinen yrittää tulla lähelle, sitä pidemmälle toinen menee.

Dunderfelt korostaa, ettei se, että ihminen haluaa olla yksin, tarkoita sitä, että hän haluaa olla pois toisen luota.

− Tämä automatiikka on osattava hajottaa, mutta sitä ei opeteta missään. Mielestäni miesten pitäisi ottaa hieman etäisyyttä, jolloin nainen tulee perässä. Kysymyksessä ei ole negatiivinen etäisyydenotto, vaan yksinkertaisesti se, että osaa leikkiä läheisyysulottuvuuden kanssa.

Tony Dunderfelt pähkinänkuoressa

- Suomalainen psykologi, luennoitsija ja tietokirjailija.

- Toiminut kouluttajana ja työyhteisöjen valmentajana yli kaksikymmentä vuotta.

- Kirjoittanut kolmetoista kirjaa sekä lukuisia artikkeleita lehtiin ja kirjoihin.

- Teoksia muun muassa Elämänkaaripsykologia, Henkilökemia, Naisen ja miehen maailma, Intuitio ja tunneviestintä sekä Vetovoima ja rakkaus.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Lue myös:

    Uusimmat