Mainos

Nukutko tarpeeksi? Näin univaje vaikuttaa kehoosi

Univaje on häiriötila, jolla voi olla jopa vaikutuksia terveyteen. Asiaa voi kuitenkin korjata, mikäli omaa tahtoa riittää.

Uneen erikoistuneen tutkimusprofessori ja psykologi Mikael Sallisen mukaan univaje tarkoittaa sitä, että ihminen nukkuu vähemmän, kuin mikä hänen luontainen unentarpeensa on. Unentarve voi vaihdella yksilöllisesti, mutta tietyn tuntimäärän unta vuorokaudessa jokainen ihminen tarvitsee.

– 85 prosentilla aikuisista ihmisistä vuorokautinen unentarve on 7-9 tunnin välillä, ja ihan pienet lapset nukkuvat 16-18 tuntia vuorokaudessa.

Unentarpeen Sallinen sanoo asettuvan aikuisiän uomiinsa tavallisesti murrosiän jälkeen.

– On kuitenkin huomattava, että murrosikäisellä yläkoululaisella on unentarve silti aika sama, kuin alakouluikäisella. Ekaluokkalaisen ja ysiluokkalaisen pitäisi nukkua yhtä paljon.

Sallisen mukaan 15 prosenttia suomalaisista aikuisista ihmisistä nukkuu selvästi vähemmän kuin mitä pitäisi.

– Tällä ryhmällä syntyy päivittäin niin merkittävää univajetta, että työviikon aikanakin se selvästi heikentää heidän vireyttään ja toimintakykyään.

Ensimmäisinä univajeen oireina ilmestyvät väsymys ja kokonaiselämänlaadun laskeminen.

– Ihminen alkaa kokea itseään fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti vähemmän toimintakykyiseksi, kuin hyvin nukkuneena. Siihen alkaa liittyä alakuloisuutta ja ärtyneisyyttä. Alkaa tuntua, että elämä ei oikein onnistu, Sallinen kuvailee.

Kapellimestari puuttuu

Univaje vaikuttaa koko kehoon, mutta ensimmäisenä aivoihin – aivoissahan uni tuotetaankin.

– Koska uni on koko elimistöä, mutta varsinkin aivoja varten, niin liian vähän nukkuneena aivojen palautuminen jää vajaaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että aivojen energiavarastot, tarkemmin glykogeenivarastot, eivät tule riittävästi täytettyä, ja tällä seurauksella koemme itsemme tavallista väsyneemmäksi – ja tulee sitä ärtyneisyyttä, Sallinen selventää.

Aivojen alue, jonka palautumattomuus erityisesti heijastuu arkielämään, on aivojen kuorikerros – tarkemmin kuorikerroksen etuotsalohkon osa.

– Otsalohko on oikeastaan aivojen kapellimestari. Se johtaa koko orkesteria. Kun palautuminen jää siellä tapahtumatta, se vaikuttaa ihmisen tarkkaavaisuuteen, toimintaa ja mielialaan.

Nostaa sairastumisriskiä

Liian vähäinen uni voi vaikuttaa myös terveyteemme – ja jopa ylipainon kehittymiseen.

– Univaje näyttää vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaamme, ja myös siihen, kuinka hyvin pystymme puolustautumaan taudinaiheuttajia, kuten flunssaa tai influenssaa vastaan. Univaje heikentää ilmeisesti ihmisen puolustuskykyä.

– Jonkin verran on havaintoja, että univaje saattaa altistaa ylipainon kehittymiselle, sillä se vaikuttaa meitä ruokahalua sääteleviin hormoneihin. Liiallinen ruokahaluhan saattaa olla yksi tekijä ylipainon kehittymisessä, Sallinen muistuttaa.

Sallisen mukaan univaje näyttää tuottavan itsessään lievän tulehduksellisen reaktion, joka saattaa vaikuttaa erilaisten sairauksien kehittymiseen, tai altistaa niille.

– Näitä sairauksia voivat olla aikuistyypin diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Sallinen muistuttaa, että sairauksien puhkeaminen kuitenkin on monen tekijän summa: univajeen lisäksi esimerkiksi pitkittynyt stressi on epäedullista terveydelle.

Kierteestä pois

Univajeeseen, eli riittämättömän unen oireyhtymään on olemassa yksinkertaisia hoitokeinoja.

– Tämä häiriöhän tarkoittaa, että ihminen sinänsä voi nukkua, eikä kyseessä ole unettomuusoireita, mutta hän nukkuu liian vähän verraten omaan unentarpeeseensa. Asian korjaamisessa oleellista on se, että ihminen on itse motivoitunut ja haluaa itse tehdä asialle jotain, kuten ruokailun ja liikunnankin suhteen. Oman motivaation on oltava riittävä.

Mikäli halu korjata univajekierre löytyy, tilannetta pystytään Sallisen mukaan korjaamaan vaikka terveydenhuoltoammattilaisen tuella.

– Mutta ei ole kysymys missään tapauksessa siitä, että sitä lääkityksellä hoidettaisiin, vaan siitä, että itse pystyy tekemään korjausliikkeen. Univajeessa se on pitkälti elämäntapa-asia.

– Unettomuus on sitten eri asia – tuolloin ihminen voi varata vaikka yhdeksän tuntia aikaa, mutta ei vain saa unta.

Sallinen myös tietää, että joskus vain on elämäntilanteita, jolloin nukkumiselle ei vuorokaudesta löydy aikaa.

– Näin voi olla esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ja erityisesti äideillä. Olisi kuitenkin tärkeää, että viikossa olisi yksi tai kaksi yötä, jolloin saa nukkua tarpeeksi.

Myös loma-ajoille Sallinen antaa vinkin:

– Lomalla on hyvä kokeilla sitä, että menee nukkumaan kun väsyttää, ja herää ilman herätyskelloa kun tuntuu, että uni on loppu. Siinä näkee, millainen oma unentarve on ja voi kokea millaista on herätä oikeasti virkeänä.

Mitä jatkuva univaje tekee ihmiselle? Tästä keskusteltiin Studio55.fi-ohjelmassa professori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Katso video!

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Juttu on uusinta toukokuulta 2013

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.