Mainos

Nämä syyt ajavat yksinäisyyteen – onko omaisesi vaarassa?

Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa suomalaista ikäihmistä. Vaarassa ovat myös toimintakykyiset vanhukset, jotka ovat jääneet yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.

Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Maria Viljanen tietää, miten vakava ja kasvava ongelma yksinäisyys on. Yksinäisyyttä voivat aiheuttaa useat tekijät, ja se voi jäädä helposti huomaamatta. Yksinäisyys piinaa myös toimintakykyisiä vanhuksia.

– Toimintakykyinen vanhus ei saa yhteiskunnalta palveluita, eli nekin sosiaaliset kontaktit puuttuvat. Heidän yksinäisyytensä huomataan vielä epätodennäköisemmin, Viljanen toteaa.

Eläkkeellä tyhjän päälle?

Eläkkeelle siirtyminen saattaa äkkiarvaamatta pudottaa ihmisen lähes tyhjän päälle. Jos ihminen työelämässä ollessaan keskittyi pelkkään uraan ja unohti hoitaa sen ulkopuolisia sosiaalisia suhteita, voi hän eläkkeelle siirtyessään jäädä yksin ilman turvaverkkoa, Viljanen varoittaa.

– Eläkkeellä ihmisellä on aikaa, silloin saattaa tulla pyrkimys tehdä tiliä elämästään. Erityisesti käsittelemättömiksi jääneet asiat nousevat pintaan: ne ahdistavat ja masentavat.

Viljanen muistuttaa, että ihmisillä on suuria eroavaisuuksia sopeutumisessa ja suhtautumisessa eläköitymiseen.

– Toinen voi olla pitkiäkin aikoja yksin olematta kuitenkaan yksinäinen, mutta välttämättä sosiaaliset suhteetkaan eivät estä yksinäisyyden tunnetta.

Ikävä lasten luo

Viljanen kertoo, että myös muuttuvat perhesuhteet voivat osaltaan luoda yksinäisyyttä.

Lapset saattavat tavata vanhempiaan entistä harvemmin. Viljasen mukaan syynä tapaamisten harventumiseen voi olla pitkä välimatka, mutta myös ajan tai halun puute.

– Vanhempi ei ehkä ole osannut tai jaksanut olla vanhempi lapselleen – ehkei hän edes halua olla isovanhempi lapsensa lapsille. Myös omat lapset saattavat estää lastensa tapaamiset isovanhempien kanssa, Viljanen kuvailee.

Esimerkiksi avioero voi estää isovanhempaa tapaamasta lastenlastaan, Viljanen mainitsee. Tämä saattaa olla erityisen raskasta lapsenlapsiaan ikävöiville isovanhemmille.

Pelko pitää kotona

Toisinaan yksinäisyys on konkreettista eristäytymistä. Esimerkiksi sairaus voi viedä voimat ja estää lähtemästä liikkeelle.

– Jos vanhus kulkee rollaattorilla ja asuu hissittömän talon kolmannessa kerroksessa, ei hän sieltä pääse ilman apua lähtemään asuntonsa ulkopuolelle, Viljanen toteaa.

Myös pelko voi pitää vanhuksen sisätiloissa. Ulkona ei ole turvaa tuovia kaiteita, ja liikenteen hektisyys voi pelottaa, Viljanen kuvailee.

Myös sosiaaliset tilanteet, kuten esimerkiksi bussiin meneminen, voivat aiheuttaa pelon tunteita: saako sieltä istumapaikan, ja närkästyvätkö ihmiset hitaasti liikkumisesta? Viljanen muistuttaa, että moni vanhus pelkää olevansa taakka muille ihmisille.

Kotona asuminen – autuus vai ahdistus?

Usein ihmiset haluavat asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista, mutta saako vanhus kotioloissa riittävästi sosiaalisia kontakteja?

– Hoitaja tai joku muu avustaja voi käydä kiireellä kolmesti päivässä vanhuksen luona. Tämä on todella vähän, mikäli avustajien käynnit ovat ainoita sosiaalisia kontakteja, Viljanen varoittaa.

Hänen mukaansa auttaisi paljon, jos edes kerran viikossa joku viettäisi vanhuksen kanssa aikaa ilman kiirettä.

– Silloin vanhuksella olisi jokin päivä viikossa jota odottaa. Tämä myös rytmittäisi hänen viikkoaan ja loisi toivoa.

Viljanen muistuttaa, että pidemmällä aikajänteellä seuranpito edesauttaisi kotona selviytymistä, ja siten myös toisi kunnalle tai kaupungille haluttuja säästöjä.

Studio55.fi/ Erja Haverinen

Juttu on uusinta lokakuulta 2010.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.