Mainos

Nämä maailman luonnonihmeet katoavat pian

Suuri valliriutta, Alppien jäiset huiput ja Malediivit saattavat seuraavina vuosikymmeninä muuttua pelkiksi muistojen aarteiksi.

Travelandleisure.com listasi maailman suurimmat luonnonihmeet, jotka nykymatkaaja vielä saattaa nähdä, mutta hänen lapsenlapsensa ei.

Suuri valliriutta

Australian legendaarinen valliriutta saattaa kadota vuoteen 2030 mennessä. Japanin kokoista riuttaa uhkaavat meriveden lämpötilan nousu ja veden happaneminen: yhdessä nämä tekijät voivat muuttaa värikkään vedenalaisen maailman elottomaksi ja valkoiseksi.

Glacier National Park

Tästä luonnonpuistosta löytyi vielä vuonna 1850 yli 150 jäätikköä. Sillä onkin osuva nimi: "glacier" kun merkitsee jäätikköä! Tänä päivänä luonnonihmeiden määrä on kuitenkin supistunut 26 jäävirtaan. Lämmin ilmasto paitsi sulattaa jäät, saattaa myös saada erilaiset kasvit kukkimaan liian aikaisin. Myöhemmin saapuvat linnut ja hyönteiset eivät tällöin ehtisi hoitaa työtään pölyttäjänä.

Malediivit

Maailman matalin valtio, Malediivit, tuntee ensimmäisenä nahoissaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun. Valtio onkin ottanut ilmastonmuutoksen hidastamisen henkilökohtaiseksi sydämenasiakseen: presidentti Mohamed Nasheed haluaa luopua kokonaan fossiilisisten polttoaineiden käytöstä ja tuottaa maalle energiaa tuuli- ja aurinkovoimalla.

Mikäli katastrofaalinen merenpinnan nousu tuhoaa Malediivit, valtio on ostanut ympäröivistä maista maata majoittaakseen 380 000 asukastaan.

Kilimanjaron jäätikkö

Kilimanjaro-vuoren jäätikköinen huippu on sulamassa. Sulamisvauhdista ei kuitenkaan ole varmuutta. Muun muassa Ernest Hemingway kuvasi Kilimanjaron lumisia huippuja teoksessaan The Snows of Kilimanjaro vuonna 1936. Paljon on kuitenkin muuttunut: kirjan julkaisemisen jälkeen 80 prosenttia jäästä on kadonnut.

Indonesian saaristo

Jakartalaisen meteorologi Armu Susandin mukaan Indonesian saaristosta häviää 2 000 saarta vuoteen 2080 mennessä. Samassa ajassa katoaa myös noin 400 000 neliökilometriä maata, 10 prosenttia Papuan ja viisi prosenttia Jaavan maapinta-alasta. Jakarta itse ei ole poikkeus: 13 matalan joen yhtymäkohtaan rakennetusta kaupungista katoaa vuoteen 2050 mennessä neljäsosa. Myös kansainvälinen lentokenttä häviää veden alle.

Antarktiksen niemimaa

Alabaman yliopiston tohtori James McClintock toteaa, että Antarktiksen niemimaalla on 40 prosenttia aiempaa vähemmän jäätä. Hänen mukaansa on mahdollista, että 20−40 vuoden kuluttua mereen ei muodostu lainkaan jäätä.

Ilman jäätä äyriäisiin kuuluvien krillien populaatio romahtaa, ja ilman krillejä valailla, hylkeillä ja pingviineillä ei ole ruokaa. Kaikki nämä eläinlajit kärsivät jo nyt, ja niiden määrä onkin pudonnut huimaavat 70 prosenttia.

Sveitsin Alpit

Korkealla Alppien rinteillä ei enää kesäisin näe jäänteitä edellisen talven lumista. Lumen kuitenkin täytyisi kerääntyä, jotta jäätiköt voisivat kasvaa. Mitkään aputoimet eivät enää auta kuuluisaa Rhônen jäävirtaa: aiemmin turistit löysivät sen aivan hotelliensa edestä, mutta nyt luonnonihmeen nähdäkseen joutuu kävelemään pitkän matkan.

Sundarbansin mangrovealue

Sundarbansin mangrove on yli 10 000 neliökilometrin kosteikkoalue Intiassa, Ganges-, Brahmaputra-, ja Meghna-jokien risteyksessä. Alueen siimeksessä asuu myös harvinainen intiantiikeri sekä uskomaton puihin kiipeilevä kalalaji. Ainutlaatuista metsää uhkaavat muun muassa metsien hakkuut ja liikakalastus, ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn mukaan 2000-luvun loppuun mennessä 75 prosenttia alueesta on kadonnut.

Mangrove on aivan omanlaisensa ekosysteemi, jossa tropiikin puut ja pensaat muodostavat tiheän kasvillisuuspeitteen kostealle alustalle.

Kuollut meri

Jordanin ja Israelin rajalla sijaitseva Kuollut meri on pian nimensä veroinen: meren pinta on laskenut lähes 25 metriä 40 vuodessa. Samassa ajassa on kadonnut kolmannes merenpinnan pinta-alasta. Syitä meren ahdingolle on monia: Israel, Jordan, ja Syyria ovat ohjanneet sen vettä maa- ja kotitalouksien tarpeisiin, ja myös teollisuuden mineraalienerotustarpeet vaativat vettä. 1980-luvulla meren rantaan rakennetuilta hotelleilta saa nyt matkata rannalle puolitoista kilometriä.

Arktinen jääkieleke

Louise Allard, Ensimmäinen australialainen nainen Pohjoisnavalla, saavutti navan 2006. Hän kertoo kokeneensa matkalla halkeamia, joissa väijyi sulaa vettä: myös jää oli ollut vaarallisen ohutta. Allard vitsaili, että olisi voinut olla ensimmäinen Pohjoisnavalle vesihiihtänyt nainen, jos olisi odottanut muutaman vuoden. NASAn ilmastotieteilijän mukaan arktinen alue menettää jääpeitteensä kokonaan tulevina vuosikymmeninä.

Studio55.fi/Maria Aarnio
Lähde: Travelandleisure.com, Wikipedia
Kuvat: Getty/AOP

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.