Mainos

Näitä ongelmia aurinko aiheuttaa − tunnistatko oireet?

Auringon ultraviolettisäteily eli UV aiheuttaa kuudenlaisia ihotulehduksia, joista yleisin on auringonpolttama. Myös terveihoisten tulee kiinnittää huomiota auringolta suojautumiseen.

Auringonpolttama

Suomalaisista viisi prosenttia on geeniperimältään niin vaaleaihoisia, että he palavat hyvin helposti eivätkä rusketu lainkaan. Neljäsosa palaa helposti ja ruskettuu huonosti, 60 prosenttia palaa joskus ja ruskettuu hyvin. Loput 10 prosenttia ruskettuvat erittäin hyvin eivätkä pala koskaan.

Suomessa voi saada auringonpolttaman maaliskuusta elokuuhun. Iho aristaa ja punoittaa jo parin tunnin kuluttua voimakkaasta aurinkoaltistuksesta. Tärkein suoja on auringossa oleskelun välttäminen kevät- ja kesäaikaan klo 11.00−15.00.

Monimuotoinen valoihottuma (MMVI)

Monimuotoisesta valoihottumasta kärsii noin 15−20 prosenttia suomalaisista, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmän aurinkoihottuman. Herkkyys alkaa tavallisesti lapsena ja häviää vuosien (harvoin vuosikymmenien) päästä.

Auringolle altistuneet ihoalueet alkavat kutista voimakkaasti yleensä muutaman tunnin kuluttua altistuksesta, joskus tosin vasta 1−2 vuorokauden kuluttua. Pian kutinan alettua samoille alueille ilmestyy pieniläiskäinen ihottuma. Oireet häviävät tavallisesti parissa päivässä, hitaimmillaan 1−2 viikossa.

Valolääkeihottumat

Valolääkeihottumiin luetaan ihotulehdukset, jotka syntyvät lääkkeen tai kemikaalin ja UV-säteilyn yhteisvaikutuksesta. Nykyään lääkkeiden aiheuttamat valoherkkyydet ovat harvinaisia. Hoitokeinona epäilty lääke jätetään pois käytöstä tai se vaihdetaan toiseen lääkärin ohjeiden mukaan.

Valoekseema

Valoekseema luetaan joskus monimuotoisen valoihottuman piiriin. Se aiheuttaa auringolle altistuneelle alueelle tasaisen punoituksen ja tulehduksen, ekseeman.

Valoekseema muistuttaa valolääkereaktiota. Syynä ei kuitenkaan ole valolle herkistävä lääke tai muu kemikaali. Ekseema kestää kahdesta kolmeen viikkoon.

Krooninen aktiininen dermatiitti

Krooninen aktiininen dermatiitti muistuttaa aluksi valoekseemaa. Se voi muuttua kausiluonteisesta ympärivuotiseksi ja vaikuttaa myös valolta suojatuilla alueilla. Krooniseen aktiiniseen dermatiittiin liittyy tavallisesti kosketusallergia kromaattia, kobolttia, kumikemikaaleja tai asterikasvien kemikaaleja kohtaan.

Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)

Fytofotodermatiitti on eräiden kasvien sisältämien kemikaalien ja ultraviolettisäteily yhdessä aiheuttama rakkulainen reaktio. Se tulee kaikille, jotka saavat psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä iholleen ja altistuvat sen jälkeen auringonvalolle.

Suomessa psoraleeneja sisältäviä kasveja ovat erityisesti jättiläisukonputki, väinönputki, mooseksenpalavapensas ja tuoksuruuta. Myös luonnonvaraisena kasvavat karhun-, ukon- ja koiranputki voivat herkistää. Tärkeintä on todeta ihoreaktion aiheuttaja ja varoa käsittelemästä sitä paljain käsivarsin ja käsin.

Kuvat: Colourbox.com

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.