Mainos

Näitä merkkejä ei haluta nähdä – tunnista henkinen väkivalta

Häpeä, pelko, syyllisyyden, riittämättömyyden ja arvottomuuden tunne kertovat väkivallasta siinä missä mustelmatkin.

- Väkivalta on kuin lonkero, joka kietoutuu arkeen. Haukkumasanat on helppo tunnistaa, mutta kontrollointia ja eristämistä voi olla vaikeampi nimetä väkivallaksi, väkivaltatyön suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta kuvailee. 

Riitoja voi olla hyvässäkin suhteessa, mutta henkilökohtaisuuksiin meneminen on satuttavaa käytöstä. Mitätöinti, haukkuminen, nöyryyttäminen tai muulla tavoin alistaminen, eristäminen, uhkailu ja pelottelu ovat kaikki henkistä väkivaltaa, joka vaikuttaa uhrin identiteettiin, Marila-Penttinen listaa.

Sosiaalinen eristäminen ystävistä ja sukulaisista tai heidän mustamaalaamisensa vaikuttaa myös uhrin käsitykseen itsestä. Marila-Penttinen kuvaa kontrollointia väkivallaksi, jota voi olla vaikea tunnistaa.

-Kontrollointi tulee osaksi elämää. Toinen esimerkiksi määrää, milloin tulee olla kotona, miten siellä pitää olla, miten asioita tulee tehdä. Usein ihminen alkaa huomaamattaan kehittää selviytymiskeinoja: tehdä asioita mahdollisimman varoen, jotta toinen ei suuttuisi.

Henkinen väkivalta satuttaa siinä missä lyöminenkin, ja suhteeseen ujuttauduttuaan vääristynyt vallankäyttö harvoin loppuu itsestään.

- Usein henkinen väkivalta muuttuu pikkuhiljaa fyysiseksi. Uhrit voivat kuvailla kontrollointia, nöyryyttämistä ja alistamista jopa fyysistä väkivaltaa pahemmaksi. Toistuva, jatkuva henkinen väkivalta nakertaa uhrin itsetuntoa. Hänestä alkaa tuntua, että hän ei ole kelvollinen eikä arvokas.

Monesti väkivalta alkaa vaivihkaa, ja suhteeseen voi mahtua hyviäkin hetkiä. Kukaan ei ole täydellinen, mutta hyvässä suhteessa ei tunneta pelkoa tai uhkaa. Marila-Penttinen kuvaa väkivaltaa kierteeksi, johon usein kuuluvat myös suvantovaiheet. 

- Anteeksipyytelyn ja anteeksiantamisen hetket, lupaukset muutoksesta voivat olla osa väkivallan sykliä.

Nämä ovat henkisen väkivallan muotoja:

Uhkaileminen ja kiristäminen (esim. väkivallalla, lasten menettämisellä tai itsemurhalla)

Nöyryyttäminen (esim. nimittely, alistaminen, mitätöinti, itsetunnon murentaminen, järjestelmällinen loukkaaminen)

Eristäminen (esim. sukulaisista, ystävistä tai työssäkäynnin estäminen)

Kontrollointi (esim. liikkumisen valvonta, oman rahankäytön estäminen, uskonnollinen fanatismi)

Mustasukkaisuus (esim. aiheeton ja korostunut epäluulo puolisoa kohtaan)

Laiminlyönti, toisen tarpeiden jatkuva ja tarkoituksellinen huomiotta jättäminen

Näitä varoitusmerkkejä väkivaltaisissa suhteissa eläneet ovat itse listanneet:

  • Suhteen alku on hyvin tunnepitoinen ja etenee nopeasti vakavaksi. Puoliso todistelee, että vain sinä voit tehdä hänet onnelliseksi eikä hän voi elää ilman sinua.
  • Puoliso on omistushaluinen, vaativa ja mustasukkainen. Hän syyttää sinua flirttailusta, jos joku esimerkiksi katsoo sinua kaupassa.
  • Puoliso on hyvin erilainen silloin, kun muita on paikalla. Läheisesi pitävät häntä täydellisenä, mutta sinä olet varuillasi.
  • Puoliso rajoittaa menemisiäsi ja haluaa tietää tarkasti missä liikut. Puolisosi tarkistaa tekstiviestisi tai soittelee jatkuvasti ja kyselee missä olet.
  • Puoliso tekee sinut itsestään riippuvaiseksi esimerkiksi taloudellisesti.
  • Puoliso nimittelee sinua, pilailee kustannuksellasi tai nolaa sinua muiden seurassa.
  • Puoliso saa sinut tuntemaan, ettet tee mitään oikein ja sinun täytyy koko ajan pyydellä anteeksi.
  • Olet mieluummin sanomatta omia mielipiteitäsi puolisosi seurassa.
  • Puoliso tulistuu pienistä, käsittämättömistä asioista. Reaktiot ovat vahvat.
  • Puoliso vähättelee sinua naisena tai äitinä, miehenä tai isänä.
  • Puoliso vaatii seksiä rakkauden osoitukseksi.
  • Häpeän takia välttelet ystäviäsi ja sukulaisia etkä halua kertoa heille totuutta puolisosi käytöksestä.
  • Puoliso on pomo ja odottaa sinun noudattavan hänen ohjeitaan ja määräyksiään.
  • Joudut olemaan varuillasi: opit huomioimaan puolisosi mielialanvaihtelut ja elämään niiden mukaan. Teet kaikkesi, ettei puolisosi suutu.
  • Puoliso on julma eläimiä kohtaan.
  • Puolisosi uhkailee sinua tai läheisiäsi.
  • Joudut opettamaan lapset olemaan häiritsemättä ja ärsyttämättä.
  • Puolison lupaukset eivät pidä ja väkivalta toistuu.
  • Puolisosi ei näe itsessään mitään vikaa. Hän syyttää sinua väkivaltaisesta käytöksestään.
  • Selittelet itsellesi, että kyllä väkivalta sitten loppuu, kun lapset kasvaa tai talo on valmis tai puolison työstressi vähenee.
  • Vähättelet väkivaltaa ja selittelet, ettei puolisosi teosta jäänyt jälkiäkään.
  • Huomaat, että väkivaltaisesta elämästä on tullut ”tavallista elämäänne” parempine ja huonompine jaksoineen.
  • Et enää huolehdi itsestäsi.
  • Samaan aikaan toivot ja pelkäät, että joku puuttuisi elämäänne.
  • Olet huolissasi lastesi hyvinvoinnista, turvallisuudesta tai tapahtumien vaikutuksista lapsiin.
  • Puolisosi on käyttäytynyt väkivaltaisesti aikaisemmissa suhteissaan. Hänen lapsuudenperheessään on ollut väkivaltaa.

Lähteet: Leena Marila-Penttisen haastattelu, Turvakoti.net

Henkinen väkivalta voi edetä myös fyysiseksi. Pahimmillaan seuraukset ovat traagisia. 45 minuuttia -ajankohtaisohjelman vuoden 2012 syksyllä lähetetyssä jaksossa Risto Ahti, joka menetti koko tyttärensä perheen niin sanotussa Bulevardin perhesurmassa, kertoo, miten uhrien läheiset voivat selvitä suuresta surusta. Aihetta käsitellään alla olevalla videolla alkaen noin 41 minuutin kohdalta.

Katsomo-video ei ole saatavilla

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.